Kontula ja Pekonen jättivät torstaina asiasta kirjallisen kysymyksen. Edustajat haluavat tietää, toimivatko kunnat lainmukaisesti hankkiessaan kuntouttavaa työtoimintaa yrityksiltä. He haluavat myös selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kuntouttavan työtoiminnan sääntöjen selkeyttämiseksi.
Syö yritystoimintaa
Kontula ja Pekonen nostavat esimerkiksi Huittisten kunnan, jossa kuntoutujien työpanosta on myyty yrityksille ja yksityishenkilöille. Tarjolla on ollut muun muassa siivous-, kiinteistö- ja korjauspalveluja.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta kuitenkin toteaa yksiselitteisesti, ettei kuntouttavaa työtoimintaa saa hankkia yritykseltä.
– On perusteltua kysyä, toimivatko kunnat lainmukaisesti. Kuntouttava työtoiminta syö myös tällä tavoin markkinoita kilpailevalta yritystoiminnalta, edustajat sanovat.
He mainitsevat myös Sastamalan kunnan, joka tienasi viime vuonna 120 000 euroa myymällä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tekemiä tuotteita ja työpanosta.
Oikean palvelun piirissä?
Kansanedustajat ihmettelevät sitä, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä oli viime vuonna jo yli 25 000, mutta silti toiminnasta syntyvien tulojen suhteen ei ministeriön puolelta ole selkeää ohjeistusta ja toiminnan järjestämisen osalta kunnissa vallitsee epätietoisuus, kuka palveluja voi järjestää ja kenelle ne ovat suunnattu.
– On myös syytä kysyä, onko työtön oikean palvelun piirissä, jos tämä pystyy kuntoutumistarpeestaan huolimatta tekemään työtä, jonka tuloksella itse palvelu tuotetaan, Kontula sanoo.
Edustajat näkevät, että ei ole oikein pakottaa työttömiä kuntouttavaan toimintaan perusturvan menettämisen uhalla.
– Kuntouttavan työtoiminnan sijaan tulisi luoda oikeita työpaikkoja kunnon palkalla, Pekonen sanoo.
uutiskirje 
