Raskaasta työstä pitää päästä eläkkeelle aiemmin eläkeuudistuksesta huolimatta, linjattiin työryhmässä. Keväällä päätetään, millaisia töitä poikkeussääntö koskee.
Eläketyöryhmän arvioiden mukaan poikkeussäännöllä lähtisi eläkkeelle vuosittain korkeintaan 2 000 henkilöä. Määrä voi laskea tästäkin.
– Ideana on määritellä rasittava ja kuluttava työ siten, että kuormitustekijät koetaan aidosti oikeudenmukaisiksi, SAK:n vastaava asiantuntija Katja Veirto kertoo.
Työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön eläkkeiden lainvalmistelutyöryhmä jatkaa annettujen linjausten mukaan.
Ideana on, että 38 vuoden työuran jälkeen raskaasta työtä tehnyt voisi hakea eläkkeelle 63-vuotiaana. Tämän ns. työuraeläkkeen ehtona on, että työ on ollut koko uran pääsääntöisesti kuluttavaa ja rasittavaa.
Kuluttavaksi ja rasittavaksi ei katsota pelkästään ruumiillista työtä. Myös henkisesti rasittava työ otetaan arvioissa mukaan.
Veirto tähdentää, että linjausta ei tehdä ammateittain tai työtehtävien mukaan. Pikemminkin haussa on lista tekijöistä, joiden takia ihmiset jäävät eniten työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työtodistukset tarvitaan
Jokaisen halukkaan mahdollisuus työuraeläkkeelle arvioidaan erikseen. Keskeistä on työterveyshuollon lausunto.
Työuraeläkkeeseen tarvittava 38 vuoden työura voi Veirton mukaan koostua myös pätkätöistä pidemmältä ajalta. Ongelma on, että vasta vuodesta 2005 eläkettä on kertynyt jo 18-vuotiaana tehdystä työstä. Sitä aiemmin ikäraja oli 23 vuotta.
– Monia työsuhteita ei ole merkitty eläkerekisteriin, koska eläkettäkään ei kertynyt alle 23-vuotiaana tehdystä työstä. Aukkoja on paljon 1960- ja 1970-lukujen rekistereissä. Olemme päätyneet siihen, että työuran laskemiseen riittävät tuolta ajalta työntekijän esittämät työtodistukset.
Varhennus tulee edullisemmaksi
Työuraeläke on tarkoitettu työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen välimuodoksi.
Työkyvyttömyyseläkkeessä arvioidaan myös hakijan ns. tulevan ajan eläke eli menetetyt työvuodet. Työuraeläkkeessä näin ei tehdä.
Uudessa järjestelmässä eläkettään voi varhentaa eli olla samaan aikaan työssä ja eläkkeellä. Varhennus korvaa osa-aikaeläkkeen. Poikkeuksena on, että työssä voi jatkaa myös kokoaikaisena, vaikka varhennuksen ottaisikin.
Jos kuluttavassa ja raskaassa työssä oleva pystyy jatkamaan työssään osa-aikaisesti varhennuksen turvin, hänen eläkkeensä kohenee verrattuna työuraeläkkeeseen. Varhennuksessa karttuneesta eläkkeestä voi ottaa maksuun noin 25 tai noin 50 prosenttia. Varhennus koskee 61 vuotta täyttäneitä, vuodesta 2025 lähtien 62-vuotiaita.
Saksassa tehtiin tänä vuonna poikkeussääntö 45 vuotta työssä uurastaneille. Tämän vuoden kesäkuusta ensi vuoden loppuun he voivat hakea eläkkeelle jo 63-vuotiaina. Vuoden 2016 alusta lähtien eläkeikä nousee heilläkin kahdella kuukaudella vuosittain, kunnes se on 65 vuotta.
Suomessa työuraeläkkeestä kaavaillaan tiukempaa ja pysyvää. Koko eläkeuudistuksen lakipaketti on tarkoitus saada valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä. Lakien on määrä astua voimaan 2017 alusta.
lehti 