Viikon kysymys
Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta erosi vuonna 2014 noin 71 000 jäsentä ja vuonna 2013 noin 59 000 jäsentä. Kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä.
Miten kirkko suuntaa tulevaan vuoteen, kirkkoneuvos Pekka Huokuna kirkon keskushallinnosta?
– Kirkon perustehtävä jatkuu ja seurakunnat toteuttavat sitä. Esimerkiksi lasten päiväkerhot, jumalanpalvelukset, diakoniatyö ja ilmaisen ruoan jakaminen jatkuvat.
– Tämä seurakuntien perustyö ei näy, eikä sen ehkä kuulukaan näkyä otsikoissa.
Miksi kirkosta erosi paljon jäseniä aikaisempiin vuosiin verrattuna?
– Asenteissa on tapahtunut muutos. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten kirkosta eroaminen oli voimakas kannanotto.
– Kirkosta eroaminen ei nykyään ole kannanotto kristinuskoa vastaan. Monet kirkosta eroavat pitävät kuitenkin itseään vielä kristittyinä.
– Kirkkoon kuitenkin myös liitytään enemmän kuin ennen.
Mitä kirkko aikoo tehdä?
– Kirkko on menneenä vuonna uudistanut toimintastrategiansa. Seurakunnat ottavat niin henkiset kuin fyysiset toimintaympäristön muutokset huomioon.
– Kirkon tulevaisuusselonteossa hahmotellaan, miten kirkko kohtaa muut uskonnot ja miten monikulttuurisuus näkyy seurakunnissa.
– Toukokuun kirkolliskokouksessa päätetään seurakuntien suuresta rakenneuudistuksesta. Toimintaa järjestetään edelleen paikallisesti, mutta hallinto ja talous hoidetaan suuremmissa yksiköissä.
Onko kansalaisilla liikaa vaihtoehtoja?
– Tällä hetkellä Suomessa on toistatuhatta uskonnollista yhteisöä. Kaikki eivät ole kristillisiä yhteisöjä. Kirkon tulevaisuusselonteko ottaa kantaa juuri uskonnollisen kentän moninaistumiseen.
– Edelleen vajaat 80 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Aiheuttaako keskustelu koulujen uskonnonopetuksesta kirkolle päänvaivaa?
– Opetuksen järjestäminen ei ole kirkon asia, vaan yhteiskunnan asia.
– Suomessa uskonnonopetus on oman uskonnon opetusta. Se ei ole tunnustuksellista eikä uskontotiedettä. Kansainvälisessä tutkimuksessa se on havaittu erittäin hyväksi malliksi. Se kunnioittaa myös vähemmistöjen oikeuksia.
Miten kirkko suhtautuu poliitikkojen kannanottoihin?
– Kansalaisilla tulisi olla hyvä medialukutaito ja ymmärrys, kuka missäkin ominaisuudessa sanoo mielipiteitään. Esimerkiksi Päivi Räsänen poliitikkona ei edusta kirkon kantaa.
Mitä sidoksia kirkolla on valtiovaltaan?
– Hautaustoimi on lailla uskottu kirkon tehtäväksi vuodesta 2003 lähtien. Lisäksi kirkko hoitaa osuuttaan väestökirjanpidosta. Näitä tehtäviä varten kirkko on saanut osan yhteisöveron tuotosta.
– Näyttäisi siltä, että vuoden 2016 alusta kirkko ei saa osuuttaan yhteisöverotuotosta. Valtio maksaa sen jälkeen korvausta hautaustoiminnasta ja muista yhteiskunnallisista tehtävistä.
Kuva: Jukka-Pekka Flander
uutiskirje 
