Posion kunta tarjoaa henkilöstölleen palkanalennuksia. Alkavien yt-neuvottelujen ensimmäisenä vaihtoehtona on kahdeksan palkatonta työpäivää. Muita ovat mm. lomarahoista luopuminen tai kolmen prosentin palkanalennus.
– Kaikki vaihtoehdot ovat huonoja. Niissä on kyse palkanalennuksesta, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Hänen mukaansa kolmen prosentin palkka-ale kaikille on mahdoton, sillä työehtosopimusten mukaan taulukoiden minimipalkkojen alle ei voi mennä paikallisesti sopien. Leikkaus koskisi lähinnä henkilökohtaisia lisiä.
– Me emme pidä muutoinkaan tarkoituksenmukaisena, että palkkoja lähdetään paikallisesti alentamaan. Olisi parempi etsiä säästöjä vapaaehtoisin järjestelyin, ja Posiolla on vielä vara korottaa veroastettaan.
Eloranta kummastelee palkanalennuspuheita, sillä palkankorotukset ovat olleet äärimaltilliset.
– Jos kokonaisostovoima putoaa vielä tästä palkanalennusten myötä, pelätty deflaatiokehitys saa uutta vauhtia. Kysyntä lähtee laskuun, työttömyys kasvuun ja me olemme entistä pahemmassa suossa.
1990-laman opetukset unohdettu
Eloranta muistuttaa, että lomarahoja vaihdettiin 1990-luvulla vapaaseen. Lisäksi koko valtakuntaa koski nollatasoinen työmarkkinasopimus. Julkisella sektorilla luovuttiin kesätyöajasta, mikä pidensi työaikaa.
Lomarahojen vaihto vapaaseen ei osoittautunut 1990-luvulla viisaaksi ratkaisuksi. Työssä olevat joutuivat urakoimaan kovemmin ja sairastaminen lisääntyi. Myös palvelut heikkenivät.
– Voi kysyä, mitä kunta säästi palveluja heikentämällä, kun potilaat tarvitsivat myöhemmin kalliimpia hoitoja, laitoshoidon kustannukset nousivat ja lastensuojelun menot kasvoivat, Eloranta luettelee.
– Jos katujen hoidosta leikataan, ei tarvita kuin yksi kaatumisen aiheuttama lonkkamurtuma ja säästö meni siihen.
Vaarana pudotuskierre
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei ole sentään esittänyt palkanalennuksia, vaan palkanjäädytyksiä nykytasolle. Yleisen palkanalennuksen vaarallisuus tunnetaan sielläkin. Yksittäisten yritysten kohdalla asia on toinen.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ymmärtää, että huonosti menestyvillä yrityksillä on tarvetta ajallisesti rajattuun palkanalennukseen.
– Siinä on kuitenkin se riski, että kilpaileva yritys tekee saman. Lopulta palkka-ale leviää koko alalle. Samat ongelmat ovat taas vastassa, ja mitä tehdään silloin. No, lasketaan lisää palkkoja. Kierre on mahdoton.
Kokonaiskysynnän laskiessa edessä on ns. kauppakuolemien suma.
– Palkanalennukset ovat erittäin vaarallinen isku koko kansantalouteen ja työllisyyteen. Siinä otetaan arvaamaton riski.
Vientiyrityksissä palkanalennukset voisivat Sundin mukaan lisätä hetkellisesti kilpailukykyä. Kansantaloutta ajatellen tulos olisi kuitenkin negatiivinen, sillä verotulot vähenisivät.
Kuntien laskelmat palkka-alen hyödyistä perustuvat Sundin mielestä yksinkertaistuksiin. Kunnissa unohdetaan, että palkkatuloista kertyvät verotkin pienenevät.
– Säästö on yleensä pienempi kuin on etukäteen laskettu.
uutiskirje 
