Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen kuuluisan raportin mukaan Suomen kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää erittäin maltillisia palkkaratkaisuja vuosiksi eteenpäin. Myös työnantajajärjestöt jakavat tämän näkemyksen, eivätkä palkansaajajärjestötkään suunnittele muhkeita palkankorotuksia.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen palkankorotuksista neuvotellaan kesäkuun 15. päivään mennessä. Mahdollista on sopia myös työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuodesta. Esillä on ollut mahdollisuus sopia saman tien työmarkkinoiden vakauttamisesta useammaksi vuodeksi eteenpäin, joskaan se ei saa palkansaajajärjestöjen varauksetonta kannatusta.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola näkee tykan jatkolle kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisessä neuvotellaan tykan toisen jakson palkankorotuksista.
Toinen vaihtoehto on liittokierroksiin palaaminen, jos palkkaneuvottelut kariutuisivat.
– Kolmantena vaihtoehtona voidaan sopia jostakin muusta liittokierrokselle menemisen sijaan. Vielä ei tiedetä, onko hallitus halukas neuvottelemaan pidemmästä sopimuksesta, Palola sanoo.
Neuvottelupöydässä on Palolan mukaan palkkojen lisäksi sovittava myös työttömyysvakuutusmaksun korottamisesta. Työttömyys on ennätyslukemissa ja työttömyysvakuutusrahaston on turvauduttava lainaan.
Työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksua nostettiin tälle vuodelle 0,15 prosenttiyksikköä.
Palkansaajat pitävät reunaehdoista kiinni
SAK:lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:lle työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuosikin sopii, mutta ei millä tahansa ehdoilla.
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa reunaehdoksi esimerkiksi työttömyysturvan rahoituksen saamisen kestävälle pohjalle.
Palkkaratkaisun uudelleen arvioimiseen Eloranta suhtautuu epäillen.
– Kokonaisuuden nivominen voimassaoleviin työehtosopimuksiin voi olla hankalaa.
”Tarvetta toiseen vuoteen on”
STTK:laisen Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on valmis käyttämään tykan optiovuoden. Malinen on valmis toiseenkin jatkovuoteen.
– Asiat eivät tule muuttumaan merkittävästi vuodessa. Tarvetta toiseen vuoteen on.
Malisen mukaan tykan jatkoon pitäisi sisällyttää muutakin kuin palkkaratkaisu.
– Työnantajan ja palkansaajien välille pitää lähteä hakemaan pääministeri Stubbin parjaamaa konsensusta, Malinen heittää.
Hänen mukaansa palkankorotus- ja palkanmuodostuskysymykset on katsottava uudelta pohjalta.
Proliitto ei myöskään hyväksy työttömyysturvaan kajoamista.
– Suomessa on 100 000 pitkäaikaistyötöntä. Meillä ei ole varaa jättää heitä työttömiksi eikä myöskään nuoria syrjäytyneiksi, Malinen toteaa.
Vastinetta pitkälle sopimukselle
Akavalaisen Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kannattaa optiovuotta, mutta ei usko optiovuoden jälkeisiin lisävuosiin.
– Pelimerkkejä ei kannata kiinnittää pitkäksi aikaa, jos ei saa mitään vastinetta. Arvioni mukaan työnantajien halu tulla palkansaajia vastaan on aika vähäinen, Kauppi toteaa.
Hän haluaa työmarkkinapäätöksiä, jotka lopettavat ikääntyvien työntekijöiden syrjinnän. TEKin jäseniltä tulleiden viestien mukaan työnantaja sanoo ikääntyneitä irti varmuuden varalta, sillä työnantajan näkökulmasta ikääntynyt on työkyvyttömyysriski.
– Tarvitaan keinoja, joiden avulla työntekijät pidetään työkykyisinä sekä oikeudenmukaisempaa jakoa työkyvyttömyyden kustannuksiin.
uutiskirje 
