Kuntalaisten palvelut huononevat väistämättä, jos uusi, vaalien jälkeinen hallitus toteuttaa valtiovarainministeriön esittämät kahden miljardin euron leikkaukset kuntatalouteen.
Eduskuntapuolueista kokoomus on jo niellyt valtiovarainministeriön esitykset sellaisenaan. Keskustalle, demareille ja perussuomalaisillekin ne käyvät, kunhan osa kirveen iskuista ja höyläyksen lastuista siirretään muutaman vuoden päähän pois silmistä.
Miksi valtiovarainministeriö päätyi nimenomaan kahden miljardin säästöihin kunnilta?
Luku liittyy kansantalouden tilinpitoon. Sen mukaan kuntatalous on lähes kaksi miljardia alijäämäinen.
Kansantalouden kirjanpito poikkeaa kuitenkin kuntien kirjanpidosta. Siinä esimerkiksi investoinnit kohdennetaan toteutusvuosille eivätkä kuntien liikelaitokset ja yritykset ole laskelmissa mukana. Kansantalouden tilinpito antaakin kuntataloudesta todellisuutta huonomman kuvan.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan näissä laskelmissa piilee vaara.
– Jos kansantalouden tilinpidon käsitteillä arvioitua alijäämää ryhdytään kuromaan umpeen liian lyhyellä aikavälillä, se purkautuu herkästi investointien leikkauksina.
Kunnissa on Kietäväisen mielestä kuitenkin pääsääntöisesti toimittu suhdannepoliittisesti järkevästi eikä taantuman aikana ole leikattu investointeja.
– Nyt on huolehdittava siitä, ettei tehdä samoja virheitä kuin 90-luvun alussa.
Jos kuntien kahden miljardin matokuuri toteutetaan, säästöt iskevät koko kuntakenttään. Kukaan ei tosin ole halunnut vaalien alla konkreettisesti kertoa, mitä on edessä. Kuntalaisilla on kuitenkin oikeus tietää.
Kietäväinenkin pitää kahden miljardin leikkaamista erittäin haasteellisena, joskaan ei ihan mahdottomana tehtävänä. Hänestä on olennaista, miten poliitikot matokuurin toteuttavat. Joka tapauksessa näin suuret leikkaukset lisäisivät eriarvoisuutta, koska kunnat eivät muutenkaan ole veljiä keskenään.
Kietäväinen pitää varmana, että kuntien palvelut heikkenevät, jos niille ei anneta mahdollisuutta tehostaa toimintojaan eikä varmuutta tulopohjasta.
– Se edellyttää asioiden panemista tärkeysjärjestykseen, priorisointia. Sitä poliitikoilta ei valitettavasti ole nähty.
Uhanalaisia ovat ennen muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen liittyvät palvelut, sillä niihin käytetään eniten rahaa.
Kuntia uhkaavasta matokuurista lisää Kansan Uutisten 10.4. julkaistussa Viikkolehdessä.
lehti 