EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltava sopimus transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) voi toteutuessaan vahvistaa asiantuntijavaltaa demokraattisen päätöksenteon kustannuksella, vahvistaa yritysten valtaa kansallisten parlamenttien kustannuksella, siirtää parlamentaarista valtaa ylikansallisille elimille, jotka eivät ole demokraattisesti vastuunalaisia, heikentää oikeusvaltiota, lisätä kasvihuonepäästöjä EU:ssa ja Yhdysvalloissa, heikentää kuluttajansuojaa, vapauttaa asteittain geeniruoan myyntiä ja tuotantoa EU:ssa sekä heikentää julkisten peruspalveluiden laatua.
Tähän päätyy keskiviikkona 15.4. julkaistava raportti TTIP-sopimuksen tavoitteet ja kritiikki: Onko syytä huoleen? Attacin julkaiseman raportin on kirjoittanut tutkija Marko Juutinen ja se on julkaistu Palkansaajasäätiön tuella.
Tavoitteena on neuvotella TTIP-sopimus valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Juutisen arvio perustuu sopimusneuvottelujen tavoitteista saatavilla olevaan EU:n ja Yhdysvaltain tuottamaan viralliseen ja julkiseen asiakirja-aineistoon.
Kuka hyötyy?
Raportin esipuheessa professori Heikki Patomäki toteaa virallistenkin tulkintojen sopimuksen positiivisesta vaikutuksesta talouskasvuun olevan mitättömiä. Optimistisen skenaarion mukaan sopimus vahvistaisi bruttokansantuotteen vuosittaista kasvua lähitulevaisuudessa noin 0,05 prosenttia vuodessa. Riippumaton tutkimus ei puolla edes sitä.
”Ketkä sopimuksesta sitten hyötyisivät? Nähdäkseni vastaus on ilmeinen: pääoma ja suuryhtiöt. Sopimus kasvattaisi pääoman omistajien tulo-osuuksia ja suuryhtiöiden valtaa yli demokraattisen päätöksenteon”, Patomäki kirjoittaa.
Miten käy lähiruoan kouluissa?
Juutisen analyysissä käydään läpi TTIP-sopimuksen ongelmakohtia muun muassa melko paljon julkisuutta saaneeseen sijoittajansuojaan liittyen.
Vähemmän esillä ovat olleet sopimuksen vaikutukset julkisiin hankintoihin, joiden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 18 prosenttia.
Komission neuvotteludirektiivin julkisia hankintoja koskevassa kohdassa todetaan, että hankinnat tulee vapauttaa kaikilla hallinnan tasoilla kansallisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Kansallisen kohtelun periaatteen ydin on, että paikallisia tuottajia ei saa suosia ja että ulkomaisille tuottajille annetaan samat mahdollisuudet kuin paikallisille. Jos TTIP hyväksytään, yhdysvaltaiset yritykset voisivat tulevaisuudessa osallistua lähes kaikkiin palveluiden hankintakilpailuihin Euroopassa.
”Se, miten tämä vaikuttaisi esimerkiksi kuntien mahdollisuuksiin suosia kouluruokailussa lähiruokaa, riippuu siitä, mille tasolle kansainvälisen kilpailutuksen kynnysarvot asetetaan”, Juutinen kirjoittaa.
Tutkija Marko Juutisen kirjoittama raportti TTIP-sopimuksen tavoitteet ja kritiikki: Onko syytä huoleen? julkaistaan keskiviikkona 15.4.2015 Kirjasto 10:ssa Helsingissä.Se tulee ladattavaksi Attac.fi ja vapaakauppa.fi -verkkosivustoilla.
uutiskirje 
