Seitsemänneksi eniten ääniä koko Suomessa saanut vasemmistoliiton uusi kansanedustaja Li Andersson kertoo heränneensä maanantaina ristiriitaisissa tunnelmissa.
– Olin tyytyväinen omalta osaltani, mutta puolueen tulos oli pettymys.
Andersson sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä yli 15 000 ääntä. Se on enemmän kuin esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö sai samassa vaalipiirissä tai Pekka Haavisto ja SDP:n Erkki Tuomioja saivat Helsingissä. Mistä kova menestys syntyi?
– Näin isoon äänimäärään tarvitaan aika monentyyppisiä äänestäjiä. Tiedän, että olen saanut ääniä laajasti eri ikäisiltä ja eri taustaisilta ihmisiltä, Andersson vastaa.
– Olen saanut paljon palautetta, että ihmiset arvostavat sanavalmiutta ja sitä, että puhuu asioista suoraan ja konkreettisesti, että on oma itsensä myös poliittisena toimijana ja hanskaa myös asiasisällöt hyvin.
Viesti tuli esille, uskottavuus ei
Andersson arvelee, että vasemmistoliiton huono tulos on yhdistelmä monenlaisia tekijöitä. Ehdokasasettelu olisi voinut olla parempi, ja puolue romahti erityisesti vaalipäivänä, eli järjestökoneisto ei vetänyt maaliviivalle asti aivan siinä tahdissa kuin olisi pitänyt. Talouspoliittinen keskustelu on ollut yksipuolista vaalien alla.
– Arvelinkin, että tästä tulee haastava vaalikampanja meille, kun yleinen ilmapiiri on sellainen, että mediassa tuodaan niin vahvasti velkaa kauhistelevia puheenvuoroja esille. Meille oli haastavaa saada vaalikeskusteluissa tilaa omalle linjalle.
– Saatiin varmasti viesti esille, mutta saatiinko se uskottavalla tavalla esille.
Andersson kerää viikon aikana palautetta ja lupaa analysoida vaalitappiota lisää loppuviikosta. Hän haluaa myös myös kiittää puoluetoimijoita.
– Varmaan kaikki toivovat, että tulos voisi olla parempi. Samaan aikaan pitää muistaa kiittää siitä työstä, mitä on tehty.
Leikkaushallitusta vastaan
Anderssonin mukaan vasemmiston tulee keskittyä entistä enemmän liikkeen rakentamiseen.
– Jos tulee oikeistolainen leikkaushallitus, niin silloin on edelleen vasemmistolle tarvetta ja tehtävää.
Vaalien jälkeen on herännyt keskustelu siitä, tarvitseeko puolue uuden puheenjohtajan. Anderssonia on jo mediassa ehdotettu Paavo Arhinmäen seuraajaksi. Andersson itse ei pidä kysymystä ajankohtaisena vaan siirtäisi puheenjohtajakeskustelun siitä ensi vuoden puoluekokoukseen.
Eduskunnassa Andersson aikoo ensi töikseen taistella leikkauksia vastaan.
– Täytyy yrittää saada oppositiovoimana luotua painetta sille, että pahimmat esitykset jätetään toteuttamatta.
lehti 