Norja nousi Suomen edelle Pelastakaa Lasten Maailman äitien tila 2015 -raportin äitien listauksessa.
Pohjoismaat ovat edelleen äideille maailman parhaita maita asua. Raportin mukaan eriarvoisuus köyhien ja rikkaiden äitien ja lasten välillä kasvaa maailman suurissa kaupungeissa.
Pelastakaa Lasten 16. Maailman äitien tila -raportti asettaa 179 valtiota järjestykseen sen mukaan, miten nämä ovat onnistuneet tai epäonnistuneet edistämään äitien hyvinvointia.
Norja nousi Suomen ohitse indeksin kärkeen menestymällä erittäin hyvin kaikilla tutkituilla viidellä osa-alueella. Norjassa esimerkiksi äitien todennäköisyys kuolla raskauteen tai synnytykseen on selvästi vähentynyt. Lisäksi Norja on talouden osalta edellisvuosien tavoin omaa luokkaansa.
Suomi sijoittui kymmenen parhaan maan joukkoon äitien ja lasten terveyden sekä naisten poliittisen aseman suhteen.
Viimeisenä Somalia
Somalia pysyi toista vuotta peräkkäin listan viimeisenä.
Indeksin hännillä olevista maista lähes kaikki sijaitsevat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Nämä maat ovat niin kutsuttuja hauraita valtioita, jotka useimmissa tapauksissa ovat konfliktien runtelemia.
Tämän vuoden raportti keskittyy myös tarkastelemaan terveyseroja rikkaiden ja köyhien välillä eri kaupungeissa ympäri maailman.
Pelastakaa Lasten raportissa todetaan, että kaupungeissa asuvat sekä kaikkein rikkaimmat ja terveimmät että myös maailman kaikkein köyhimmät ja huono-osaisimmat perheet.
– Tällä hetkellä jo yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, koska yhä useammat muuttavat kaupunkeihin paremman elämän toivossa, sanoo Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
– Alati kasvavissa kaupungeissa miljoonat äidit ja lapset jäävät muun muassa ilman asianmukaista terveydenhuoltoa ja puhdasta vettä, jota he tarvitsisivat pysyäkseen terveinä ja hengissä.
Kaupunkien ja maaseudun erot
Kehittyvissä maissa urbaaneissa yhteisöissä asuvista kolmannes, eli noin 860 miljoonaa ihmistä elää slummeissa.
– Jos haluamme vähentää äiti- ja lapsikuolleisuutta merkittävästi, meidän on varmistettava ensinnäkin se, että terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla varallisuudesta riippumatta. Toisekseen meidän tulee huolehtia siitä, että palvelut ovat riittävän laadukkaita, sanoo Markkula-Kivisilta.
Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on suuri varsinkin Ruandassa, Kambodžassa, Keniassa, Vietnamissa ja Perussa. Näissä maissa köyhään perheeseen syntyvällä kaupunkilaislapsella on 3–5-kertainen todennäköisyys kuolla verrattuna varakkaiden perheiden lapsiin.
Erot kuolleisuudessa kaupungeissa elävien rikkaimpien ja köyhimpien lasten välillä ovat raportin mukaan silmiinpistäviä myös eräissä teollisuusvaltioissa.
Esimerkiksi joissakin Yhdysvaltain kaupungeissa rikkaiden ja köyhien lasten välinen eriarvoisuus eloonjäämisessä on suurempi kuin monessa kehitysmaassa.
Naisen riski kuolla elinaikanaan raskauteen tai synnytykseen on Yhdysvalloissa suurin kaikista kehittyneistä valtioista.
Lapsikuolleisuus on vähentynyt
Raportissa on myös positiivisia uutisia. Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi suuressa osassa maailmaa.
Lapsia kuolee päivittäin 17 000 vähemmän kuin vuonna 1990. Alle viiden vuoden iässä kuolleiden lukumäärä tuhatta elävänä syntynyttä kohti on laskenut 90:stä 46:een.
Monissa kaupungeissa sekä köyhimpien äitien että lasten kuolleisuus on vähentynyt muun muassa terveyspalvelujen saatavuuden parantuessa. Näitä kaupunkeja ovat muun muassa Addis Abeba Etiopiassa, Guatemala Guatemalassa ja Manila Filippiineillä.
– Kaupungeissakaan lasten eloonjääminen ei saisi olla rikkaiden etuoikeus. Oikeus elämään on taattava kaikille, Hanna Markkula-Kivisilta toteaa.
Pelastakaa Lapset vetoaa kaikkien maiden päättäjiä asettamaan äitien ja lasten terveyden etusijalle ja mahdollistamaan laadukkaan terveydenhuollon kaikille maailmanlaajuisesti.
uutiskirje 
