Vähemmistönuoret kokevat kaikenlaista syrjintää

Vähemmistönuoria vaivaa syrjintä Suomessa. Eri vähemmistöjä syrjitään eri tavoilla.

Asia selviää tutkija Outi Lepolan tekemästä selvityksestä Toteutuvatko nuorten oikeudet? Oikeusperustainen tarkastelu nuorten elinoloista Siinä selvitetään Suomessa asuvien lasten ja nuorten elinoloja, tilannetta ja asemaa.

Selvitys pohjautuu olemassa olevaan tutkimus- ja tilastotietoon. Raportin ovat teettäneet Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ja Nuorisotutkimusverkosto.

Romanit syynissä kaupoissa

Selvityksen mukaan romanit ja maahanmuuttotaustaiset etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat syrjintää lähes kaikkialla, kuten työelämässä, koulussa ja kadulla. Tällaista syrjintää kokevat maahanmuuttotaustaisista erityisesti somalialaistaustaiset.

Somalialaistaustaisten lisäksi julkisissa tiloissa syrjintää kokevat erityisesti erityisesti muut afrikkalaistaustaiset sekä osin myös Lähi-itä- ja turkkilaistaustaiset. Näihin ryhmiin kuuluvat nuoret ilmoittavat muita hieman useammin välttäneensä joitakin paikkoja syrjinnän uhan tai pelon takia.

Romaninuorten kohdalla kaupat ja ostoskeskukset ovat usein ennakkoluuloista syrjintää sisältäviä paikkoja. Kaupoissa henkilökunta seuraa romanien toimintaa erityisen tiiviisti.

Saamelaislapsille TV-ohjelmia saameksi

Saamelaisnuoret kokevat olevansa kulttuurisesti syrjittyjä. Saamelaisten nuorten kokema syrjintä liittyy muun muassa koulutukseen.

Iso osa saamelaisista kouluikäisistä lapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Yli puolet perusopetusikäisistä saamelaisoppilaista jää kokonaan oman kielen ja omakielisen opetuksen ulkopuolelle. Tämä on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.

Saamelaisnuoret Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ovat ilmaisseet huolensa saamelaisiin kohdistuvasta rasismista. Saamelaisnuorten mukaan rasismi on lisääntynyt viime vuosina.

Saamelaislapsista tuntuu, että koulut ohittavat heidän kulttuurinsa äänettömästi. Sekä saamelaislapset että romanilapset kokevat, että muiden koululaisten vähäinen tieto saamelaisten kulttuurista ja romanikulttuurista edistää ennakkoluuloja ja syrjintää.

Saamelaislapset kaipaavat saamenkielisiä radio- ja TV-ohjelmia.

Valmentajat eivät puutu syrjintään

Seksuaalisiin ja erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kärsivät kiusaamisesta niin paljon, että se heikentää jopa heidän terveyttään. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat nimittelyä, vihjailuja, vitsailua, yksityiselämään liittyviä kysymyksiä, arastelua, välttelyä, ulkopuolelle jättämistä ja halveksivia katseita.

Erityisen huolestuttavaa on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen altistuminen väkivallalle.

Urheilumaailmassa asenteet ovat tiukassa. Selvityksen mukaan erityisen vakavaa on valmentajien ja liikunnanopettajien syrjivä käyttäytyminen sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Hei eivät usein puutu havaitsemaansa sukupuolivähemmistöjen syrjintään.

Ruotsinkieliset nuoret tuntevat syrjintää julkisissa tiloissa. Syrjintäkokemus kohdistuu mitä luultavimmin heidän äidinkieleensä.

Vammaisten nuorten elämää vaikeuttaa vaikeuttaa rakenteellinen syrjintä.

Nuoret eivät mene oikeuteen

Nuorten oikeuksissa moni asia on selvittämättä, koska nuoret eivät ole vieneet esimerkiksi työelämässä kokemaansa syrjintää oikeuteen saakka.

Nuoret tarvitsevat monin paikoin tietoa oikeuksistaan.

– Tarvitaan lisää tietoa syrjinnästä iän tai muun henkilöön liittyvän syyn perustella. On myös tärkeää helpottaa syrjintää kokeneen mahdollisuuksia hakea hyvitystä oikeudenloukkauksesta. Lisäksi on tehostettava ikäsyrjintään ja moniperusteiseen syrjintään puuttumista, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää.

Nuorten elämässä tapahtuu myös hyviä asioita. Kaikkien nuorten Internetissä koettu seksuaalinen häirintä on vähentynyt viime vuosina.