Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat kiistaan työajan pidennyksestä. EK haluaa nostaa asian uudelleen neuvotteluun.
– Suomessa viikoittainen työaika, kuten myös työuran mittainen työaika, on Euroopan lyhyimpiä. Minun on vaikea uskoa, etteikö tähän kysymykseen syntyisi valmiutta palata varsin pian. Tämä on mittava tapa kohottaa kilpailukykyä yksityisellä sektorilla ja hillitä julkisten menojen kasvua palveluja heikentämättä, sanoi EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta keskiviikkona järjestön edustajiston kevätkokouksessa.
Alahuhta viittasi Suomen Pankin laskelmiin, joiden mukaan 6 prosentin työajan lisäys asteittain vuoteen 2017 mennessä johtaisi 11 miljardia euroa korkeampaan bruttokansantuotteeseen ja 5 miljardia euroa korkeampaan vientiin vuonna 2021.
– Maamme on kriisissä, ja me emme voi ylenkatsoa tällaisia mahdollisuuksia, sanoi Alahuhta, jonka mukaan yhteiskuntasopimuksen kaatanut kiista koski työajan lisäystä puolella tunnilla päivässä.
Liian hidas kolmikanta
Alahuhta myös moitti työmarkkinajärjestelmää jäykäksi.
– Kolmikantainen valmistelu ilman määrätietoista johtamista on osoittautunut liian hitaaksi ja kankeaksi.
– Kolmannen osapuolen – eli maan hallituksen – ei tule olla äänetön yhtiömies, joka luovuttaa valtaansa kahdelle muulle kolmikannan osapuolelle. Hallituksen tulee kuultuaan työmarkkinajärjestöjä asettaa tavoitteet ja aikataulu kolmikantaiselle valmistelulle. Jos työmarkkinajärjestöt eivät pysty saavuttamaan yhteisymmärrystä tavoitteiden saavuttamiseksi, hallituksen tulee ottaa ohjat omiin käsiinsä, Alahuhta myötäili kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin vaalien alla esittämiä kantoja.
Seuraavaksi liittokierros
Seuraavaksi työmarkkinoilla neuvotellaan työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkkaratkaisusta, joka on tehtävä kesäkuun puoliväliin mennessä. Alahuhdan mukaan sen on oltava ”hyvin maltillinen”.
– Valitettavasti taloustilanteemme on sopimuskauden aikana entisestään huonontunut, ja siksi edellytykset korotuksille ovat sopimuksen kahta ensimmäistä vuotta niukemmat.
Alahuhta kehotti tässä tilanteessa myös yritysjohtajia omalla kohdallaan maltilliseen palkkalinjaan.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden jälkeen EK haluaa käydä syksyllä 2016 yrityskohtaisuutta painottavan liittokohtaisen neuvottelukierroksen.
– Tavoitteemme on hakea näissä neuvotteluissa mahdollisimman joustavia tapoja tehdä päätöksiä yritystasolla, yrityksen ja sen työntekijöiden kesken – siis siellä, missä liiketoiminnan tilanteet ja näkymät sekä työelämän arki ja sen kehittäminen ymmärretään parhaiten.
lehti 