STTK:n puheenjohtaja Antti Palola vaati torstaina euromääräisiä palkankorotuksia summaa tarkentamatta, kun kesäkuun puoliväliin mennessä päätetään talous- ja kasvusopimuksen kolmannesta vuodesta. SAK sen sijaan ei aseta tässä vaiheessa mitään tavoitetta.
– Pieni ja keskituloisten ostovoimasta huolehtiminen on tärkeää. Siihen vaikuttaa sekin, miten verotus ja maksut muuttuvat ensi vuonna. Sen vuoksi uuden hallitusohjelman linjaukset on tiedettävä ennen kuin neuvottelut pääsevät kunnolla käyntiin, SAK:n valtuuston kokouksessa puhunut puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi.
SAK ei esitä vielä mitään lukuja, koska haluaa ensin laskea asiaa ostovoiman kautta. Siihen tarvitaan vielä muun muassa maksu- ja verotietoja ensi vuodelta.
Aika ajoin on esitetty myös voimassa olevan sopimuksen jatkamista vuodesta 2017 eteenpäin.
– Mielestäni tässä vaiheessa ei kannata haikailla palkka- tai sopimusratkaisuja vuodesta 2017 eteenpäin, koska tahtotilaa kummallakaan puolella pöytää sen tekemiseen ei nyt ole riittävästi puolitoista vuotta ennen sopimuksen päättymistä. Niihin ehdimme palata todennäköisesti vasta ensi vuonna omien tavoitteiden asettamisen jälkeen, sanoi Lyly.
”Kaikkea ei palkansaajien niskaan”
Lyly korosti, että ammattiyhdistysliikkeeltä löytyy valmiutta parantaa Suomen talous- ja työllisyystilannetta.
– Koko taakkaa ei kuitenkaan voi kaataa palkansaajien niskaan, vaan kuormaa on jaettava tasaisemmin. Lisäksi paketista on löydyttävä myös palkansaajien turvaa vahvistavia keinoja.
Hän arvioi pääkysymyksen kiteytyvän asetelmaan, suostummeko lähivuosina kilpailijamaitamme hitaampaan palkkakehitykseen vai leikkaammeko etuuksia.
– Kiivaimmat intoilijat haluavat tarjota yhtä aikaa molempia lääkkeitä – äärimaltillisia korotuksia ja leikkauksia työehtoihin.
Lyly huomautti, että hallitusneuvotteluissa ja esillä olleessa yhteiskuntasopimuksessa keskusteluun on nostettu useita palkansaajien etuuksiin liittyviä leikkauksia ja heikennyksiä.
– Hintakilpailukykyä tai yksikkötyökustannuksia arvioitaessa palkkojen osuus on yksi tekijöistä. Kykyymme kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla vaikuttavat merkittävästi osaamisen taso, tuotteiden ja palvelujen laatu, investointien määrä sekä infran toimivuus kuten myös raaka-aineiden hinta ja yritysten johtaminen. Nämä kilpailutekijät on otettava pöydälle tulevissa ratkaisuissa.
Hallitusneuvottelijoille Lylyn terveiset olivat, että työelämää ja ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevat asiat on valmisteltava kolmikantaisesti ja sopimusten yleissitovuus on säilytettävä.
lehti 