Energiaturvallisuus kuulostaa kaasuputkilta, ydinvoimalta ja kansainväliseltä politiikalta, mutta energia liittyy moneen hyvin konkreettiseen asiaan.
– Me täällä parlamentissa uppoamme helposti keskustelemaan ulkopolitiikasta ja uhkakuvista, mutta kansalaisille energiaturvallisuus on hyvin konkreettista turvaa: lämmin koti, valoa, ruuan valmistusta, turvallisuuden tunnetta, Merja Kyllönen muistuttaa.
– Totta kai kyse on myös infrastruktuurista, riippuvuussuhteista ja rahasta, mutta myös kohtuudesta ja solidaarisuudesta. Me emme voi siis keskustella energiansaannista, tuonnista ja viennistä, ikään kuin irrallaan kansalaisten kokemasta todellisuudesta.
Jos haluamme siirtyä vähähiiliseen talouteen hyvissä ajoin ennen vuotta 2050, on meillä jo kiire toimia.
Komission energiaturvallisuusstrategia lähtee siitä huolesta, että EU tuo yli puolet siitä energiasta, jonka kulutamme. Erityisen riippuvainen EU on öljystä. Tämä tekee EU:sta hyvin haavoittuvan, ja myös maksaa: miljardi euroa päivässä.
Valiokunnan lausunto, jonka Kyllönen valmisteli, painottaa omavaraisuutta, energiatehokkuutta ja energian säästämistä.
– Yhtenäinen energiaturvallisuusstrategia voi olla vastaus moninaisiin haasteisiin: haasteisiin, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, energiatehokkuuteen, uusiutuvaa energiaa koskeviin tavoitteisiin, kestävään energiavalikoimaan, energiaturvallisuuteen ja innovatiivisten energiateknologioiden kehittämiseen – kaikkeen tähän yhtä aikaa, Kyllönen visioi.
– Jos haluamme siirtyä vähähiiliseen talouteen hyvissä ajoin ennen vuotta 2050, on meillä jo kiire toimia, Kyllönen muistuttaa.
Lue lisää perjantaina 22.5. Kansan Uutisten välissä ilmestyvästä Kyllikki-liitteestä.
lehti 