Pian tiedetään, kuinka oravat jaksavat eri puolilla maailmaa, tiedottaa Helsingin yliopisto. Maailman oravatutkimus päivitetään Helsingissä alkukesästä.
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja Helsingin yliopisto isännöivät kansainvälistä oravatutkijoiden konferenssia 1.– 5. kesäkuuta. Konferenssissa keskitytään erityisesti puissa eläviin oravalajeihin, joita on noin 200.
Oravat ovat tärkeitä tieteelle
Tiedotteen mukaan kiinnostavien elintapojen lisäksi oravat antavat tieteelle tärkeää tietoa metsien tilasta, ekosysteemeistä, luonnonsuojelusta sekä ilmastonmuutoksen ja vieraslajien vaikutuksesta metsiin.
Konferenssin kymmenissä esitelmissä kerrotaan viimeisimmästä poikkitieteellisestä oravatutkimuksesta. Teemoissa käsitellään oravien elinympäristöjä ja elintapoja pohjoisilta taigoilta päiväntasaajan sademetsiin.
Maaoraviakin melkein sata
Suomessa esiintyy vain kaksi oravalajia, mutta maaoravat mukaan laskettuna maailmassa elää lähes 300 oravalajia. Moni lajeista on uhanalainen.
– Suomessa oravista mainitaan yleensä vain liito-orava. Kaikkien tuntema oravakin on kuitenkin metsäeläin, muistuttaa sanoo yli-intendentti Ilpo K. Hanski Luomuksesta.
Vaikka kaikkien tuntema orava (Sciurus vulgaris) on liito-oravaa (Pteromys volans) paremmin sopeutunut erilaisiin ympäristöihin, Hanskin mukaan tehometsätalous kaventaa myös sen elintilaa Suomessa.
uutiskirje 
