Lapsi- ja perhejärjestöt pitävät hallitusohjelmaan sisältyviä varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkauksia vahingollisina lasten hyvinvoinnille. Leikkaukset vaikuttavat erityisen voimakkaasti heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanteeseen ja lisäävät lasten keskinäistä eriarvoisuutta, varoittavat Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun keskusliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset, Suomen vanhempainliitto ja Väestöliitto.
Niiden mukaan leikkaukset lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöt vaativatkin, että hallitusohjelman toimenpiteistä tehdään lapsivaikutusten arviointi.
Varhaiskasvatukseen kannattaisi panostaa…
Lapsi- ja perhejärjestöt pitävät erityisen vakavina varhaiskasvatukseen kohdistettavia leikkauksia. Edellisellä hallituskaudella toteutettiin varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisen ensimmäinen vaihe. Uuden hallituksen odotettiin vievän uudistuksen loppuun ja turvaavan varhaiskasvatuksen laadun, mutta hallitusohjelmassa varhaiskasvatuksen kehittäminen on unohdettu kokonaan.
Laadukkaan varhaiskasvatuksen hyödyistä järjestöillä on pitkä lista: se tukee kouluvalmiuksia ja elinikäistä oppimista, on erityisen vaikuttava keino ehkäistä syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta, tasaa lasten lähtökohdista johtuvia eroja ja luo mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Valtiovarainministeriölle vuonna 2013 laatimassaan selvityksessä professorit Jorma Sipilä ja Eva Österbacka korostivat, että kansainvälisissä tutkimuksissa varhaiskasvatus on todettu tuloksellisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi keinoksi lasten hyvinvoinnin ja kehityksen varmistamiseksi.
… mutta hallitus heikentää sen laatua
Tästä huolimatta hallitus heikentää varhaiskasvatuksen laatua monin tavoin: ammattikasvattajien määrää päivähoidossa vähennetään, päivähoidon ryhmäkokoja kasvatetaan ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan.
Yli 3-vuotiaiden ryhmässä saisi jatkossa olla 21 lapsen sijasta 24 lasta. Jos ryhmässä on osa-aikaisia lapsia, ryhmäkoko voisi olla vielä tätä paljon suurempikin.
Esiopetuksessa olevia lapsia järjestöt kutsuvat erityiseksi väliinputoajaryhmäksi. Hallituksen suunnitelmissa on korvata esiopetusta täydentävä päivähoito edullisemmalla kerhotoiminnalla, josta ei säädettäisi millään tavalla.
Päivähoito-oikeuden rajaaminen jättää kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta hyötyviä ja sitä tarvitsevia lapsia sen ulkopuolelle, mikä lisää lasten eriarvoisuutta. Päivähoito-oikeuden rajaaminen voi lisäksi kasvattaa lastensuojelupalvelujen tarvetta.
Koulutuksen keskeyttäminen lisääntyy
Ammatilliseen koulutukseen kohdistettavat leikkaukset vaikuttavat koulutuksen sisältöön ja laatuun. Opetuksen määrää joudutaan supistamaan ja mahdollisuudet tukea heikosti motivoituneita opiskelijoita heikkenevät, mikä lisää koulutuksen keskeyttämisriskiä.
Leikkausten seurauksena koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus uhkaa kasvaa. Pelkän peruskoulun varassa olevien työttömyysaste on selvästi suurempi ja työura lyhempi, kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Tällä hetkellä joka viidenneltä 20-24-vuotiaalta nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto.
Myös perusopetuksen rahoitusta leikataan hallitusohjelmassa. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen myönnetystä rahoituksesta luovutaan kokonaan, vaikka se on onnistunut tavoitteessaan. Perusopetuksen laaturahoitusta vähennetään, mikä uhkaa muun muassa koulun kerhotoimintaa.
Sosiaaliturvaa leikataan pienituloisilta
Perheen köyhyys vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin ja se on yksi merkittävistä lasten ja nuorten psyykkisen sairastamisen riskitekijöistä. Hallitusohjelmassa työttömyysturvaa ja vanhempainpäivärahoja leikataan ja sosiaaliturvaetuuksien indeksisidonnaisuuksia jäädytetään. Päivähoitomaksuihin ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittäviin maksuihin suunnitellaan korotuksia.
Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan kokonaan ja opintotukea leikataan.
Lisäksi hallitusohjelman ehdollisiin lisätoimiin sisältyy 120 miljoonan euron leikkaus lapsilisiin, mikä toteutetaan, jos ns. yhteiskuntasopimusta ei synny.
Lapsilisän indeksi jäädytettiin jo viime eduskuntakaudella, minkä lisäksi lapsilisän tasoa leikattiin 8 prosentilla. Lapsilisän reaalitaso oli jo ennen näitä leikkauksia merkittävästi matalampi kuin 20 vuotta sitten. Kaikki nämä leikkaukset vaikuttavat suhteellisesti eniten vähävaraisten perheiden toimeentuloon.
Lapsi- ja perhevaikutukset arvioitava
Lapsi- ja perhejärjestöt pitävät erinomaisena, että hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi, mutta se olisi pitänyt tehdä jo hallitusohjelman valmisteluvaiheessa.
Myönteisenä järjestöt pitävät sitä, että hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa kiusaamisen ehkäisemistä, parantaa lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuutta, vahvistaa eropalveluja ja uudistaa huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädäntöä.