Verotus ajan tasalle, sosiaalitoimi yhdelle luukulle

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Verohallinnosta tuli onnistuneen julkisten palvelujen digitalisaation mannekiini sen jälkeen, kun Sipilän hallitus otti yhdeksi keskeiseksi tuottavuushypyn työkaluistaan yhteiskunnan laajamittaisen digitalisoinnin.

Tie ei ole ollut nopea eikä yksinkertainen. Verohallinto otti ensi askeleita palvelujensa digitalisoinnissa – tuolloin puhuttiin sähköistämisestä – jo 90-luvun alkupuolella Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikaan.

Verohallinnon tietohallintojohtaja Markku Heikura kertoo kaiken tähdänneen siihen, että verotus on helppoa kansalaiselle. Toinen tavoite oli tuottavuuden parantaminen. Näissä onnistuttiinkin.

Kansalaiset saavat palvelunsa verkosta, ja verohallinnon väki on vähentynyt 7 000 työntekijästä 5 000:een parissa vuosikymmenessä. Tämä ratkaisi myös rekrytointipulman työntekijöiden ikääntyessä.

Tiedonkeruu hidasta,
mutta perusteellista

Heikuran mukaan verohallinnon – tai minkään muunkaan palvelun digitalisaatio – ei ole pelkästään helppokäyttöisen lomakkeen luomista verkkoon. Kyse on perusteellisesta muutoksesta toiminnassa, joka vaatii myös alkupääomaa. Digitalisointi on investointi.

Verohallinnon ydinoivallus oli tietojen kerääminen. Sen sijaan, että kansalaiset toimittivat lääkekuittejaan, muita lippuja ja lappuja, verottaja hankki tiedot eri tahoilta esitäytettyä veroehdotusta varten. Tietoa kerätään esimerkiksi työnantajilta, pankeilta ja työeläkelaitoksilta.

– Laskimme tarkkaan, että millaisia fiskaalisia vaikutuksia kullakin toimenpiteellä on valtiolle. Ei kannata käyttää tuhatta euroa viiden euron verotuloon, Heikura sanoo.

– Yritysverotuksessa pitää toteuttaa digitalisointi samaan tapaan kuin henkilöverotuksessa. Halusimme ensin keskittyä volyymiin ja aloitimme henkilöverotuksesta.

Sosiaalitoimi hyötyy
reaaliaikaisesta verotuksesta

Verotus toimii vuoden syklillä. Heikuran mukaan kansalaisten verotuksen saaminen reaaliaikaan toisi isoja säästöjä. Tämä edellyttää tiedon keräämistä kuukausittain.

– Esimerkiksi sosiaalitoimessa asiakkaat pääsisivät yhdelle luukulle, jos kuntien sosiaalitoimeen pystyttäisiin toimittamaan ajantasaiset verotustiedot, Heikura kertoo.

Kuntien sosiaalitoimelle verohallinto voi antaa kesken vuottakin samat tiedot, jotka asiakas on saanut esitäytetyllä veroilmoituksella, mutta keskeneräisestä verotuksesta ei saa antaa tietoja missään muodossa vuoden mittaan ennen verotuksen valmistumista. Tiedot ovat lähes vuoden jäljessä verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden syksyllä.

Paljon paperityötä ja kontrollia säästävä muutos edellyttää verolain, ja sen jälkeen työtapojen sekä järjestelmien muuttamista.

Sähköinen asiointitili
vähentäisi paperityötä

Paperityötä vähentäisi myös Heikuran mukaan se, että verotuksen voisi toimittaa kansalaisille ensisijaisesti sähköisesti asiointitilille, ja vasta toissijaisesti paperilla, kuten nyt tapahtuu.

– Verottaja lähettää 20 – 25 miljoonaa kirjettä vuosittain, ja jokainen kirje maksaa 50 senttiä.

Myös henkilöiden tunnistaminen ja sen myötä valtuutus edesauttaisivat digitalisointia. Kansalainen tarvitsee useissa tilanteissa pankkitunnukset tunnistamista varten. Entä jos pankkitunnuksia ei olekaan?

– Kansalaisen digitaalinen ura on tässä. Tämä on keskeinen asia, joka pitäisi saada kuntoon. Sähköinen luottamuksellinen, vahva henkilötunnistus ei pitäisi olla sidoksissa pankkikorttiin, Heikura sanoo.

Sähköisen valtuutuksen salliminen on erityisen tärkeää yrityksille. Harva toimitusjohtaja hoitaa itse yrityksensä asioita.