75 vuotta täyttäneistä kotihoidon asiakkaista lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) on aliravitsemusriskissä tai aliravittuja, havaittiin äskettäin julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Suurin riski huonoon ravitsemukseen oli henkilöillä, joilla oli käytössään suuri lääkemäärä, alentunut kognitio eli häiriöitä tiedon vastaanottamisessa tai masennusoireita.
Itä-Suomen yliopiston NutOrMed – Laatua iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen, suun terveyden- ja lääkehoitoon -tutkimuksessa vuosina 2013–2014 selvitettiin kotihoitoa saavien ravitsemustilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 275 henkilöä, joiden keski-ikä oli 84,4 vuotta ja joista 73 prosenttia oli naisia.
Iäkkäiden hoidon painottuessa yhä enemmän kotihoitoon sen asiakkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Niinpä aliravitsemus ja sen riski on yhtä yleistä kotihoidossa kuin laitoshoidossa. Kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden ravitsemukseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaikka huonon ravitsemustilan tiedetään alistavan suuremmalle riskille joutua sairaalahoitoon, hidastavan tai estävän sairauksista toipumista ja pidentävän sairaalahoitojaksoja.
Ravitsemusongelmien ehkäiseminen ja hoitaminen edellyttävät säännöllistä ravitsemustilan arviointia, päivittäistä ruokailun seurantaa ja ruokailussa havaittujen ongelmien välitöntä korjausta. Onnistuakseen kotihoitoa saavan ruokavaliohoito edellyttää kotihoidon henkilöstön, ateriapalvelun tuottajan ja ravitsemusterapeutin tiivistä yhteistyötä. Haasteena onkin toteuttaa kotihoidossa olevan iäkkään ravitsemushoito niin, että se vastaa asiakkaan tarpeita. Tarjottavien ruokien tulee olla paitsi ravintosisällöiltään hyviä, myös maultaan ja ulkonäöltään yksinkertaisia, selkeitä ja tunnistettavia, sillä vain syöty ruoka ravitsee.
lehti 