Ilmastonmuutoksen uhkaamia sammalia selvitetään Utsjoella

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Sammaltyöryhmä lähtee kartoittamaan uhanalaisten sammalien esiintymiä Utsjoen kuntaan Lappiin.

Lapin pohjoisempien kuntien uhanalaisten sammallajien levinneisyys tunnetaan edelleen puutteellisesti, vaikka Metsähallitus on tehnyt kartoituksia erityisesti viime vuosina muutamilla alueilla.

Metsähallitus on tutkinut sammalia muun muassa Utsjoella Kevon luonnonpuistossa. Utsjoen kunta on laaja. Se on pinta-alaltaan Suomen 13:nneksi suurin kunta.

Ryhmä toivoo, että uusien kasvupaikkojen etsimisen ohella se saa tarkastettua osan Utsjoen jopa yli vuosisadan ikäisistä uhanalaisten sammalten havainnoista.

Sammaltyöryhmä retkeilee lähinnä valtion mailla 17.-23. elokuuta. Sammaltyöryhmään kuuluu alan asiantuntijoita. Retkeily järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen kanssa.

Ryhmä toivoo, että uusien kasvupaikkojen etsimisen ohella se saisi tarkastettua osan Utsjoen jopa yli vuosisadan ikäisistä uhanalaisten sammalten havainnoista.

Sammalet vaativat paljon

Ilmastonmuutos uhkaa etenkin pohjoisen sammalia.

Tunturipaljakalla, lumenviipymillä, tunturisoilla ja tunturien valuvetisillä pahdoilla kasvavien sammalten joukossa on lukuisia lajeja, jotka ovat vaarassa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Lajiston ja kasvupaikkojen tuntemus on edellytys ilmastonmuutoksen vaikutusten seurannalle.

Suomesta tunnetaan yli 900 sammallajia. Lähes viidennes lajeista on luokiteltu hävinneeksi tai uhanalaiseksi. Uhanalaisten osuus on sammalissa muita eliöryhmiä korkeampi, sillä monet sammalet ovat vaateliaita ja erityisiin elinympäristöihin sopeutuneita.

Sammaltyöryhmässä parikymmentä jäsentä

Suomen ympäristökeskuksen alainen ja ympäristöministeriön ohjaama sammaltyöryhmä on perustettu virallisesti vuonna 1993. Ryhmä on toiminut epävirallisesti jo 1980-luvulta lähtien.

Sammaltyöryhmän tärkeimpänä tehtävänä on sammalten uhanalaisuuden arviointi ja sammalten suojeluun liittyvä asiantuntija-apu muun muassa valtionhallinnolle.

Sammaltyöryhmässä on parikymmentä jäsentä yliopistoista, kasvimuseoilta, Metsähallituksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Mukana on asiantuntevia sammalharrastajia.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta ja asiantuntijasihteerinä Riikka Juutinen Metsähallituksen Lapin luontopalveluista.