Hallitus esittää kehitysyhteistyömäärärahojen merkittävää kanavointia yritysten hankkeita rahoittavalle Finnfundille – aivan Elinkeinoelämän keskusliiton keväisen esityksen mukaisesti, toteaa YTN (Ylemmät toimihenkilöt).
Samalla kehitysyhteistyötä tuloksellisesti vuosikymmeniä tehneiden järjestöjen määrärahoja leikataan noin 40 prosenttia eli 49 miljoonaa euroa.
Valtion ja pieneltä osin myös Finnveran sekä EK:n omistama Finnfund on saamassa julkista pääomitusta 100 miljoonaa euroa, mikä on 60 miljoonaa enemmän kuin mitä se itse esitti.
Valtionapujen siirtäminen taskusta toiseen merkitsee YTN:n mukaan kehitysapujärjestöjen toiminnan alasajoa hetkellä, jolloin apua tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Määrärahaleikkaus toteutetaan pikavauhtia jo ensi vuoden alussa, ilman evaluonteja, siirtymäaikoja tai porrastuksia.
– Järjestöt joutuvat painamaan hätäjarrua ja keskeyttämään monet jo aloitetut hankkeet. Kärsijöinä ovat maailman heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Samaan aikaan pakolaistulva Eurooppaan on kasvamassa hallitsemattomaksi, sanoo akavalaisen YTN:n järjestösektorin vastuullinen asiamies Saara Aikio.
Mittavia leikkauksia järjestöissä
Suomen Pakolaisapu ilmoitti maanantaina aloittavansa yt-neuvottelut leikkausten vuoksi. Jo aikaisemmin saman ovat tehneet ainakin seuraavat järjestöt: Kehitysyhteistyön asiantuntijajärjestö Kepa, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida, lastenoikeusjärjestö Plan Suomi, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision, rauhanvälittäjä CMI ja Kuurojen Liitto. Lisää on odotettavissa.
– Järjestöjen toiminnan alasajo on johtamassa satojen työntekijöiden, pääasiassa korkeasti koulutettujen naisten irtisanomiseen. Tämä on niin haavoittava isku koko Suomen kehitysyhteistyöosaamiselle, ettei sen merkitystä vielä edes ymmärretä, Aikio sanoo.
Budjettipelissä voittanut Finnfund lainoittaa pääsääntöisesti kannattavaa ja vastuullista yritystoimintaa, jossa on suomalaisten yritysten intressi mukana. EK perustelee Finnfundin suosimista paremmalla tuloksellisuudella, sillä yhtiö myöntää lainoja, jotka on maksettava takaisin.
– Finnfund tekee sarallaan arvokasta työtä, jolla ei kuitenkaan voi korvata ei-kaupallista apua. Järjestöjen työ on tutkitusti tuloksellista, kun mittarina on hyvinvoinnin lisääntyminen, Aikio toteaa.
Vastoin hallituksen omia tavoitteita
Suomen hallitus on linjannut neljä painopistettä, joiden tulisi ohjata kehitysyhteistyön rahoitusta. Ykkösenä on panostaminen naisten ja tyttöjen asemaan. Muita painotuksia ovat demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen, energia-, vesi- ja ruokahuolto osana kestävää kehitystä sekä neljäntenä vastuullinen yritystoiminta ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen.
– On täysin ristiriitaista, että hallitus toisaalta asettaa tällaiset tavoitteet ja toisaalta leikkaa määrärahoja juuri näillä alueilla toimivilta. Kehitysyhteistyöjärjestöjen työ mahdollistaa myös yritysten toimintaa: köyhyyden vähentäminen vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja vakauttaa yritysten toimintaympäristöä, Aikio muistuttaa.
– Hallitus linjaa tavoitteeksi myös tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja mitattavuuden. Samalla se kuitenkin vähentää tukemansa yritystoiminnan seurantaa leikkaamalla yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivan Finnwatchin rahoitusta. Tämä ei herätä luottamusta. Järjestöiltä vaaditaan kyllä mitattavia tuloksia, mutta yritysten vastuullisuuteen luotetaan sokeasti, huomauttaa Aikio.
lehti 