Vasemmistolainen kehitysyhteistyöjärjestö Kansainvälinen solidaarisuustyö ry (Kv-solid) katsoo, että kehitysyhteistyöhön kohdistetuissa leikkauksissa on kyse rahoitusta laajemmasta kielteistä suunnanmuutoksesta. Tähän asti julkisuudessa on keskusteltu lähinnä leikkaussummista.
Viime vuosina Suomi on ottanut edistysaskeleita esimerkiksi pääomapaon ja veronkierron tuomisessa kehityspolitiikan agendalle ja ihmisoikeuksien korostamisessa. On vaarana, että porvarihallitus tulee kohdistamaan kehityspolitiikan huomion pois näistä edistysaskeleista, toteaa Kv-solid. Kyse on poliittisesta valinnasta.
– Kehityspolitiikan täytyy valita identiteettinsä: tähtääkö se globaalin oikeudenmukaisuuden tavoitteluun vai suomalaisyritysten toiminnan edistämiseen. Oikeudenmukaiset ratkaisut edellyttävät normeja kansainvälisille yrityksille. Suomen tulee olla edelleen aktiivinen asiassa, sanoo Kv-solidin varapuheenjohtaja Teppo Eskelinen.
Kv-solid aikoo seurata aktiivisesti hallituksen kehityspolitiikkaa tulevaisuudessa. Järjestö uskoo kansalaisyhteiskunnasta tulevan paineen merkitykseen.
Vastoin omia prioriteetteja
Hallitus on tekemässä myös voimakasta panostusta yritysten kehitysmaainvestointeihin, samalla kun järjestöiltä leikataan. Päätöksen kiistanalaisuutta korostaa se, että yritysvastuun seuranta vaikeutuu. Toimintaa tehdään elinkeinoelämän ehdoilla.
– Ideologisessa oikeistopolitiikassa minkä tahansa yritysten vahvistumisen uskotaan olevan kaikkia hyödyttävää. Erityisesti kehitysmaiden olosuhteissa tämä on hyvin vaarallinen ajatus. Kehityspolitiikan uusi linja on suunniteltu suomalaisen yrityselämän, ei kehityspolitiikan tavoitteiden näkökulmasta, sanoo Kv-solidin puheenjohtaja Anna Peltoniemi.
Kv-solid huomauttaa myös, että hallitus tietää itsekin toimivansa kehityspolitiikan prioriteettien vastaisesti. Viime aikoina on panostettu tietoon perustuvaan kehitysyhteistyöhön, esimerkiksi vahvistamalla ulkoministeriön evaluaatioresursseja. Painopisteen siirtämistä yksityisen sektorin tukeen ei taas voi perustella millään tutkimustiedolla. Aiemmat yritysvetoiset tukimuodot on nimenomaan ajettu alas evaluaatioiden seurauksena.
– Odotamme tietysti, että yrityksiltä edellytetään samanlaista tulosten osoittamista kuin järjestöiltä. Ei kuitenkaan näytä siltä, että kehityspolitiikan tosiasialliset vaikutukset köyhimpien ihmisten elämään todella kiinnostaisivat nykyistä hallitusta”, Eskelinen toteaa.
Tuhoisat äkilliset leikkaukset
Kv-solid kiinnittää huomiota myös tapaan, jolla varojen siirto yritysyhteistyöhön on tehty. Järjestöjen varojen äkillinen leikkaus heikentää niiden toiminnan tuloksellisuutta kehitysmaissa paljon enemmän kuin sinänsä raju euromääräinen leikkaus välttämättä vaatisi. Leikkausten toteutustapa näin sabotoi suomalaisia järjestöhankkeita.
– Hallitus tuntuu kuvittelevan, että kehitysyhteistyöraha on tulonsiirtoa, jota voidaan tuosta vaan jättää yhtenä vuonna antamatta. Kyse on kuitenkin pitkäjänteisestä toiminnasta. Hankkeiden tulokset paikan päällä menevät helposti hukkaan, jos hankkeita joudutaan lopettamaan äkillisesti niin, ettei ehditä valmistella kunnollista poistumisstrategiaa,” Peltoniemi sanoo.
Kv-solidin itsensä kannalta leikkaukset merkitsevät vapaaehtoistoiminnan korostumista. Järjestö varmistaa vapaaehtoisvoimin tämänhetkisen Länsi-Sahara-hankkeen tulosten kestävyyttä.
– Taloudellinen ja toiminnallinen tilanne on luonnollisesti vaikea. Toivomme vasemmistokentän osoittavan omalle solidaarisuusjärjestölleen tukea, jotta voimme paitsi jatkaa toimintaa Länsi-Saharassa, myös toimia aktiivisena vahtikoirana suomalaisessa kehityspolitiikassa, Peltoniemi toteaa.
uutiskirje 
