Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen valottivat tiistaina alustavia suunnitelmia siitä, mitä norminpurulla tarkoitetaan.
Bernerin vastuulla olevassa Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihankkeessa tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. Bernerin mukaan tällä tuetaan Suomen kasvua, vahvistetaan kilpailukykyä ja edistetään digitalisaatiota.
– Jos haluamme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, meidän pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja antaa mahdollisuus uudenlaiselle liiketoiminnalle. Tärkeää on myös vaikuttaa EU-tasolla, jotta pääsisimme nykyistä vähäisempään ja kevyempään sääntelyyn. Yritystoiminnassa tarvitaan osaamista ja innostusta, mutta myös mahdollistavaa lainsäädäntöä.
Norminpurkutyöhön osallistuvat kaikki ministeriöt ja hallinnonalat. Lainsäädäntömuutokset toteutetaan pääasiassa vuosien 2016–2018 aikana, mutta joitakin säädösmuutoksia tehdään jo syksyn 2015 aikana.
Norminpurkuhankkeen tavoitteena on myös sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja. Tämäkin edistää elinkeinoelämän uusien hankkeiden toteutumista. Myös viranomaisten keskinäiset valitukset minimoidaan.
Hallitus haluaa lisäksi parantaa lainsäädännön vaikuttavuutta. Valtioneuvoston yhteyteen perustetaan lainsäädännön vaikutusarvioelin, jonka tehtävänä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu. Säädöshankkeissa tulisi arvioida erityisesti taloudelliset vaikutukset.
Viisi kärkihanketta
Maanantaina hallitus linjasi kärkihankkeidensa aikataulua, toimenpiteitä ja rahoitusta. Pääministeri Juha Sipilän hallitus haluaa muutosta ja uudistumista viidellä painopistealueella, jotka ovat työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä uudet toimintatavat, joihin myös digitalisaatio, kokeilut ja normien purku kuuluvat.
Lisäksi hallitus toteuttaa eläkeuudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, karsii kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistaa alue- ja keskushallintoa.
Muutosohjelmaansa hallitus varaa yhteensä 1,6 miljardia euroa hallituskaudella. Siitä miljardi suunnataan kärkihankkeisiin vuosina 2016–2018. työllisyys ja kilpailukyky saavat 170 miljoonaa euroa, osaaminen ja koulutus 300 miljoonaa, hyvinvointi ja terveys 130 miljoonaa, biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 miljoonaa ja uudet toimintatavat 100 miljoonaa euroa.
Pääministeri Sipilän mukaan oleellista on saada Suomi uudelleen käyntiin.
– Meidän on onnistuttava käynnistämään talouskasvu mahdollisimman pian ja taittamaan julkisen velan kasvu. Molemmat ovat kovia tavoitteita, Sipilä sanoi.
Eduskuntaan syyskuussa
Kärkihankkeet ja reformit, budjettiehdotus vuodelle 2016 sekä kilpailukykyä parantavat toimet yhteiskuntasopimuksen kariuduttua muodostavat kokonaisuuden, jotka kaikki viedään eduskuntaan syyskuun loppuun mennessä 9.–10.9. järjestettävän budjettiriihen jälkeen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen kehui ryhmän kesäkokouksessa Forssassa juuri lausuntokierrokselle lähtenyttä esitysluonnosta liikeaikalain kumoamiseksi osoituksena hallituksen määrätietoisesta toimeenpanokyvystä normien purkamisessa.
– Ministeri Bernerillä on kokonaisvastuu normien purkamisen edistymisestä. Sille on hallitusohjelmassa tukeva selkänoja. Kokoomuksen ryhmä tukee kunnianhimoista ja rohkeaa linjaa normien purkamisessa ja vaatii isoja onnistumisia, Satonen paaluttaa.
lehti 