Helsingin Vasemmiston valtuustoryhmä arvostelee potilastietojärjestelmä Apottia huikean kalliiksi. Hankkeen hinta-arvio on noussut jo 575 miljoonaan euroon.
Ryhmän mielestä Apotin hankinta on ollut kauan kestänyt ja hankala prosessi, eikä sitä voi pitää onnistuneena myöskään demokratian kannalta. Huolestuttavaksi asian tekee se, että kyse on valtavista summista rahaa.
Apotista uhkaakin tulla automaattimetron kaltainen rahareikä, Helsingin Vasemmiston valtuustoryhmä toteaa ja toivoo, että hankintaprosessin virheistä otetaan opiksi ja hankkeen etenemistä pyritään seuraamaan myös jatkossa.
– Näin laajoissa hankkeissa tulisi aina käyttää riippumattomia arviointeja prosessin joka vaiheessa. Ilman niitä päätöksenteko on ollut vaikeaa, sanoo tietotekniikkajaoston jäsen Mikko Pöri.
Hänen mukaansa aikataulut ovat olleet varsin tiukat suhteessa omaksuttavaan tietomäärään.
Laatustandardeja it-hankkeille
Osa hankinnan ongelmista olisi Pörin mukaan voitu korjata jo hankkeen alkuvaiheessa, mikäli tietoteknistä asiantuntemusta olisi ymmärretty hyödyntää.
– Monet Apotin ongelmat ovat nousseet päivänvaloon vasta keskusteluissa. Nyt on tärkeää kyetä rakentamaan julkisille IT-hankkeille sellaisia teknisiä laatustandardeja, joiden avulla hankkeiden ohjaus on jatkossa helpompaa ja ongelmat saadaan ratkottua pois jo varhaisessa vaiheessa. Tämä olisi luonteva tehtävä vastikään perustetulle kaupungin tietotekniikkajaostolle, joka on ollut vajaakäytöllä perustamisestaan asti.
Hankintoja myös pienyrityksille
Valtuustoryhmä pitää ongelmallisena esimerkiksi järjestelmän hankkimista yhtenä kokonaisuutena. Jatkossa hankinnat tulisikin tehdä pienemmissä osissa, jolloin myös kotimaisten pien- ja startup-yritysten osaamista voitaisiin hyödyntää ja työpaikat syntyisivät Suomeen.
Samoin, jos hankinnassa olisi edellytetty modernien menetelmien ja teknologioiden käyttöä, olisi edelleen parannettu syntyvien startupien mahdollisuutta kilpailla ja valloittaa markkinoita myös kansainvälisesti.
– Kun hankinta tehdään vain yhdeltä toimittajalta, syntyy loukku, jossa riskinä ovat korkeat ylläpito- ja kehittämiskustannukset sekä suoranaiset rajoitukset, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Anna Vuorjoki muistuttaa.
Hänen mukaansa kustannuksia on jatkossa seurattava huolella.
uutiskirje 
