SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vastaa keskusjärjestön verkkosivuilla yleisimpiin kysymyksiin ja väitteisiin, jotka koskevat käynnissä olevaa kiistaa hallituksen esittämistä pakkolaeista.
Lehdon mukaan palkansaajajärjestöjen vastustaman esityksen toteutuminen tarkoittaisi sitä ettei työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla työntekijälle parempia määräyksiä kuin, mitä eduskunnan säätämä laki määrää.
– Jos eduskunta säätäisi esimerkiksi lain, jonka mukaan sairauslomaan liittyisi aina palkaton karenssipäivä ja palkanalennus muilta sairauslomapäiviltä, työnantaja- ja työntekijäliitto eivät voisi sopia näistä ehdoista toisin. Kaikilla olisi siis työehtosopimuksen mukaan karenssipäivä ja alennettu palkka.
Perustuslain ja sopimusten vastainen
Anu-Tuija Lehdon mukaan tällaista lainsäädäntöä ei ole ollut koskaan Suomessa. Työehtosopimuksilla on aina voitu sopia työntekijöille paremmista ehdoista.
Palkansaajajärjestöt eivät hyväksy pakkolain säätämistä, koska se on Suomen perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen.
– Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten mukaan työntekijöillä täytyy olla oikeus vapaasti tehdä työehtosopimuksia. Vastaavanlaisia säännöksiä on Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, Lehto sanoo SAK:n sivuilla.
Hänen mukaansa ei ole mitään näyttöä siitä, että kansalaisten oikeus työhön paranisi tai edes turvattaisiin, jos hallituksen kaavailemat rajoitukset säädetään.
Työehtosopimus työntekijän turva
– Hallitus on vain väittänyt, että naisiin ja pienipalkkaisiin kohdistuvat leikkaukset parantaisivat Suomen taloutta. Hallituksen mukaan työllisyystilanne paranisi ”ajan mittaan”. Hallitus ei edes lupaa mitään nopeaa käännettä, eivätkä tällaiset arvailut oikeuta rajoittamaan sopimisvapautta.
Hallituksen mukaan pakkolaki ei estä työpaikkakohtaista sopimista, vaan työnantaja ja työntekijä voisivat sopia paremmista ehdoista. Lehdon mukaan suurin osa työntekijöistä on sellaisessa asemassa, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia sopia paremmista työehdoista itse työpaikoillaan.
– Eli käytännössä tällä lupauksella ei ole merkitystä. Työehtosopimus on työntekijän turva, ei paikallinen sopiminen.
uutiskirje 