Nykyisen eduskunnan ensimmäinen välikysymyskeskustelu alkoi tiistaina eduskunnassa. Koko oppositio vastustaa hallituksen esittämiä koulutusleikkauksia.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, SDP:n Jukka Gustafsson vertaili viime hallituskaudella opposition, johon kuuluivat keskusta ja perussuomalaiset, tehneen koulutuspolitiikasta välikysymyksen 1,7 miljardia euroa säästöjen vuoksi. Samaan aikaan koulutukseen kuitenkin panostettiin 523 miljoonaa euroa.
– Suurten leikkausten johdosta kaikkien puolueiden puheenjohtajat lupasivatkin viime hallituskauden lopulla, että koulutuksesta ei enää leikata.
– Nyt hallitus on kuitenkin tekemässä massiivista kolmen miljardin euron leikkausta. Koulutukseen on luvassa 300 miljoonaa kertaluonteisina panostuksina eli vain 10 prosentin kertakorvaus pysyvästä kolmen miljardin leikkauksesta.
”Urani silmäterä”
Gustafsson sanoi, että hänellä on asiaan henkilökohtainen näkökulma.
– Peruskoulu on ollut koko pitkän koulutuspoliittisen urani ja työni silmäterä. Yhdenvertainen ja yhtenäinen peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan menestyksen ja tasa-arvon edellytys. Suomalaisen peruskoulun menestys on rakentunut toimivan lähikouluja kaikille yhteisen opetuksen varaan.
Hän kuvasi viime hallituksen opetusministerinä kasvaneensa monta senttiä, kun yhtenä vuonna sai jakaa 60 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen ja 23 miljoonaa euroa kouluille tasa-arvorahaa oppimistulosten erojen tasaamiseen tukemalla esimerkiksi lisäopettajien, koulunkäyntiohjaajien palkkaamisella heikommissa lähtökohdissa olevia kouluja.
– Olin silloin onnellinen opetusministeri.
Ryhmäkoosta kuntien leikkauskohde
– Nyt Sipilän hallitus on päättänyt luopua perusopetusryhmien pienentämiseen viime vuosina suunnatuista erityisavustuksista. Se on väärä arvovalinta. Leikkaus tulee suoraan tarkoittamaan 900 opettajan vähentämistä.
– Lisäksi ryhmäkokorahan kuntia ohjaava vaikutus on ollut huomattavasti tätä suurempi. Sen poistuttua ryhmäkoko tulee olemaan OAJ:n mukaan kuntien keskeisenä leikkauskohteena ja ryhmäkoot tulevat kasvamaan räjähdysmäisesti.
Gustafssonin mukaan monet kunnat ovat jo näin päättäneet. Opetusministeriön suositusten ylittävissä ryhmissä opiskelee 80 000 oppilasta.
– Näiden oppilaiden määrä tulee nyt nopeasti kasvamaan. Seuraukset ovat pelottavia.
Ylisuurista opetusryhmistä seuraa Gustafssonin mukaan oppimistulosten lasku, eriarvoisuuden kasvu, oppimisympäristöt eivät kehity ja kouluviihtyvyys kärsii, aikaa lapselle jää vähemmän, ongelmakäyttäytyminen lisääntyy ja kiusaaminen lisääntyy.
– Hallituksen arvovalinta juuri peruskoulun ryhmäkokoasiassa on anteeksiantamaton. Siitä ei ole mitään hyvää sanottavissa. Opettajat ja lapset ansaitsevat paremman hallituksen, ja ryhmäkokorahat takaisin, ja heti!
uutiskirje 
