Koulutusvälikysymykseen tiistaina vastanneen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan hallitus leikkaa väitettyä vähemmän – ja joka tapauksessa leikkaukset ovat ”kipeitä”.
Välikysymysvastauksen mukaan vuoden 2019 tasolla varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin kohdistuvat säästöt valtiontalouteen ovat yhteensä noin 641 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasoon verrattuna ja koko julkiseen talouteen 884 miljoonaa euroa.
– Määrärahavähennyksissä edetään asteittain siten, että ensi vuonna vähennyksen taso on noin 227 miljoonaa euroa. Lisäksi määrärahataso alenee siten, että valtiolle tulee säästöjä laskennallisesti noin 414 miljoonaa euroa vuoden 2019 tasossa, Grahn-Laasonen sanoi.
Uudistu tai jää jälkeen
Hän antoi ymmärtää, että oikeastaan kysymyksessä eivät ole leikkaukset, vaan uudistukset, joiden avulla koulutusjärjestelmä kestää ”kipeät” säästöt.
– Silloin kun taloutemme kasvoi, saatoimme kehittää koulutusjärjestelmäämme lisäämällä menoja. Nyt kun talous ei kasva ja menot kroonisesti ylittävät tulot, näin ei enää voida toimia. On pakko pohtia, miten saamme parempia tuloksia niukemmilla resursseilla. On kehitettävä toimintatapoja, on uudistettava.
– Koulutusjärjestelmämme uhkaa jäädä jälkeen ympäröivän maailman muutosvauhdista. Suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen suurin uhka ei ole leikkaukset, vaan se, jos emme rohkeasti uudista.
Historiansa vanki
Peruskoulun Grahn-Laasonen sanoi jääneen hienon historiansa vangiksi.
– Suomalainen peruskoulu on edelleen maailman huipputasoa, mutta samaan aikaan näemme, ettei näin automaattisesti ole enää tulevaisuudessa. Oppimistulokset heikkenevät. Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että 15-vuotiaamme osaavat vähemmän kuin ennen. Ei lohduta, että se on yleislänsimainen trendi. Oppimistulosten heikkeneminen ei ole hidastunut, vaikka käytämme koulutukseen ja tutkimukseen tänä päivänä enemmän euroja kuin koskaan.
Hallitus haluaa ministerin mukaan uudistaa suomalaisen peruskoulun 2020-luvulle.
– Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön peruskouluissamme ensi syksynä. Kärkihankkeemme tavoitteena on uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation kautta parantaa oppimistuloksia, vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Uudet opetussuunnitelmat korostavat ilmiöpohjaista oppimista, digimaailman taitoja, laaja-alaista oppimista ja tiedon soveltamista, luovuutta ja sosiaalisia taitoja.
uutiskirje 
