”Pienipalkkaiset naiset hallituksen tikkatauluna”

– Työelämän pakkolait on pakko perua, vaati ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen tiistaina.

– Määräaikaisinakin ne venyttävät perustuslakia rajoittamalla sopimusvapautta. Sen ohella ne rikkovat perustuslain henkeä osumalla tasa-arvovaatimuksen vastaisesti eritoten naisiin.

Perustuslain kuudennessa eli yhdenvertaisuuspykälässä sanotaan, että ”sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään”.

– Hallitusohjelmassa ei ole erillistä tasa-arvotavoitetta, mikä kertoo paljon hallituksen asenteista. Nyt näyttää siltä, ettei hallitus muista edes perustuslakia.

Lomaraha osa toimeentuloa

Hallitus uhkaa heikentää sairausajan palkkaa, muuttaa loppiaisen ja helatorstain palkattomiksi vapaapäiviksi sekä leikata vuosilomia ja lomarahoja. Pienipalkkaisilla aloilla lomaraha on merkittävä osa toimeentuloa, Asara-Laaksonen huomauttaa.

Sairauslomia ja pitkiä vuosilomia on erityisen paljon julkisella sektorilla, jonka työntekijöistä suuri enemmistö on naisia, kuntasektorilla 80 prosenttia. Julkinen sektori on myös matalapalkkaista, mikä lisää leikkausten vahingollisuutta.

Asara-Laaksosen mukaan sairaslomapalkan leikkaukset ovat nekin tasa-arvoasia.

– Naisilla ylipäätään on miehiä enemmän sairaslomia. Julkisen alan työt ovat usein henkisesti ja fyysisesti niin kuormittavia, että poissaoloja tulee väkisinkin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulussa tai päiväkodeissa työskentelevä ei edes voi mennä sairaana töihin riskeeraamaan potilaiden, asiakkaiden ja lasten terveyttä.

Pitemmät lomat taas ovat osa työehtojen kokonaisuutta. Asara-Laaksonen muistuttaa, että edun saa vasta 15 vuoden palveluksen jälkeen.

– Osa palkankorotusvarasta on aikanaan sovittu käytettäväksi lomiin. On valittu enemmän vapaa-aikaa vastineeksi pienemmistä palkankorotuksia.

– Pitemmät lomat helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista ja edistävät työssä jatkamista. Tätähän hallitus on kertonut haluavansa, mutta toimii nyt aivan toiseen suuntaan.

Naisille raskaat heikennykset

Pakkolakien ohella monet muut huononnukset osuvat erityisesti naisiin. Hallitus haluaa sallia alle vuoden mittaiset perusteettomat määräaikaiset työsuhteet. Aikuiskoulutustuesta poistuu perusosa. Vuorotteluvapaan ehdot heikkenevät. Varhaiskasvatukseen on tulossa leikkauksia ja maksukorotuksia, Asara-Laaksonen listaa.

– Miksi hallitus pitää pienipalkkaisia naisia säästöpolitiikkansa tikkatauluna? Onko tarkoitus ajaa naiset kotiin hoivaamaan omaisia palkatta?

– Eihän tällainen toiminta edes tuo napakymppiä talouspolitiikkaan. Palvelut heikkenevät, kotimarkkinat kurjistuvat, työttömyys kasvaa ja sitkistyy. Elinkeinoelämän toimintaympäristö huononee.

Asara-Laaksonen epäilee, ettei ”hätäisesti ja huolimattomasti” uudistuksiaan valmistelevalla hallituksella edes ole kunnollista kuvaa siitä, mitä se on tekemässä naisille. Hän vaatii selvittämään etukäteen suunnitelmien sukupuolivaikutukset jokaisen laki- ja säästöhankkeen kohdalla.

Pakkolaeilla tarkoitetaan pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei voi poiketa sopimuksin. Hallitus aikoo kolmivuotisten pakkolakien avulla huonontaa työehtoja, jos työantajat ja ammattiliitot eivät löydä ratkaisua, jolla yritysten kustannuskilpailukykyä parannetaan. Työmarkkinaneuvottelut ovat parhaillaan menossa. SAK on asettanut ratkaisun ehdoksi pakkolakien poisvetämisen.