Pintaa syvemmältä
Talouslehti Financial Times kertoi lokakuussa öljyrekkojen jonosta Al-Omarin öljykentillä Islamilaisen valtion Isisin hallitsemalla alueella Syyrian itäosassa lähellä Irakin vastaista rajaa. Ulkomaiset hävittäjäkoneet lensivät tankkiautojen ylitse, mutta eivät häirinneet öljykauppaa.
Öljyn kysyntä oli aiemmin syksyllä niin suurta, että rekkajono oli parhaimmillaan kuusi kilometriä pitkä. Maantien varrelle oli pystytetty kojuja, joissa myytiin falafelejä ja teetä rekkamiehille, jotka odottivat päiväkausia pääsyä täyttämään säiliönsä raakaöljyllä.
”Öljy on mustaa kultaa, jolla rahoitetaan Isisin mustaa lippua”, Financial Times kirjoitti.
Yhdysvallat ei ole voinut olla tietämättä öljyn salakuljetuksesta Isisin alueelta Turkkiin.
”Öljyn avulla Isis rahoittaa sotakoneistoaan, tuottaa sähköä ja antaa fanaattisille jihadisteille voimaa taistella naapureitaan vastaan.”
Isisin hallitsemilla alueilla Syyriassa ja Irakissa porataan päivittäin lähes 50 000 barrelia öljyä. Osa öljystä jalostetaan dieseliksi ja käytetään autojen, rekkojen ja sähkögeneraattorien polttoaineena Isisin hallitsemilla alueilla.
Loput salakuljetetaan naapurimaihin Turkkiin, Iraniin ja Jordaniaan. Turkkiin myydystä öljystä huomattava osa päätyy muutaman mutkan kautta maailmanmarkkinoille.
Yhdysvaltalaisen energia- ja sotilasalan tutkimuslaitoksen IHS:n mukaan Isis nettosi öljynviennistä viime vuonna 800 miljoonaa dollaria. Öljyn hinnan laskun vuoksi voitot jäävät tänä vuonna noin 500 miljoonaan dollariin. IHS:n tuoreen raportin mukaan öljytulot kattavat 43 prosenttia Isisin kaikista tuloista.
Öljykauppa on saanut jatkua melko vapaasti lähes viime päiviin saakka. Financial Timesin mukaan amerikkalaishävittäjät tekivät viime vuoden elokuun ja tämän vuoden lokakuun välisenä aikana 10 600 ilmaiskua Isisin hallitsemille alueille Syyriassa ja Irakissa, mutta näistä iskuista vain 196 kohdistui öljyinfrastruktuuriin, lähinnä jalostamoihin ja öljysäiliöihin.
Isis valvoo öljynporausasemia ja saa voittonsa myymällä raakaöljyä yksityisille kuljetusyrittäjille. Porausasemilla työskentelee irakilaisia ja syyrialaisia öljyalan insinöörejä, jotka säilyttivät työpaikkansa Isisin vallattua öljyalueet.
Öljyn jalostus tapahtuu tänä päivänä paikallisten pienyrittäjien kyhäämissä alkeellisissa tislaamoissa.
Monet ovat ihmetelleet sitä, miksi Yhdysvallat ei ole pysäyttänyt Isisin öljyntuotantoa pommittamalla öljynporausasemia. Marraskuun puoliväliin asti ilmaiskuja ei myöskään tehty tankkiautojen karavaaneja vastaan, jotka kuljettivat öljyä ja jalostettua dieseliä eri puolille Syyriaa ja Irakia – myös rintamalinjojen poikki Syyrian kilpailevien kapinallisryhmien hallitsemille alueille sekä Irakin Kurdistaniin.
Yhdysvallat perusteli öljykenttien ja öljyrekkojen jättämistä rauhaan sillä, että öljytyöntekijät ja rekkakuskit eivät olleet Isisin jäseniä eikä se halunnut vahingoittaa siviilejä. Syyriassa ja Irakissa ainakin kahdeksan miljoonaa ihmistä on täysin riippuvaisia Isisin öljystä.
”Kaikki tarvitsevat dieseliä: vedenjakeluun, maanviljelyyn, sairaaloihin, toimistoihin”, kapinallisten hallitsemalta alueelta kotoisin oleva liikemies totesi.
Myös öljynvienti naapurimaihin jatkui, vaikka YK:n turvallisuusneuvoston helmikuussa hyväksymä päätöslauselma määräsi sanktioita maille, jotka ostivat Isisin alueelta salakuljetettua öljyä.
Pariisin terrori-iskujen ja venäläiseen matkustajakoneeseen Egyptissä tehdyn pommi-iskun jälkeen tilanne muuttui, kun Venäjän rynnäkkökoneet tuhosivat viisi päivää kestäneissä pommituksissa tuhat syyrialaista säiliöautoa, jotka kuljettivat raakaöljyä Isisin öljykentiltä.
Venäjän YK-lähettiläs Vitali Tšurkin syytti viime viikolla Turkkia ja Yhdysvaltoja turvallisuusneuvoston päätöslauselman rikkomisesta. Tšurkinin mukaan Yhdysvallat ei voinut olla tietämättä öljyn järjestelmällisestä salakuljetuksesta Isisin alueelta Turkkiin maan hävittäjien lennettyä Syyrian ja Irakin ilmatilassa yli vuoden ajan.
Turkissa oppositiossa olevan tasavaltalaispuolueen kansanedustaja Eren Erdem puolestaan väitti, että presidentti Recep Tayyip Erdoğanin vävyllä, energiaministeri Berat Albayrakilla olisi yhteyksiä Isisin öljykauppaan.
Isisin öljyn salakuljetusreittejä on selvitetty viime aikoina useissa medioissa.
Financial Times kertoi aasin selkään lastattujen kanisterien kuljetuksesta kapinallisten hallitsemista Syyrian luoteisosista vuoriston yli Turkkiin.
Verkkolehti Al-Araby al-Jadeed puhui Isisin hallitseman Raqqan kaupungin Rockefellereistä, jotka rahoittivat rekkarinkiä Irakin Kurdistanissa sijaitsevan Zakhon rajakaupungin kautta Turkkiin ja edelleen sieltä edelleen Välimeren rannikolle Ceyhanin öljysatamaan.
Brittiläinen tutkiva journalisti Nafeez Ahmed paljasti Medium-sivustolla julkaistussa jutussaan Irakin Kurdistanin isänmaallisen liiton PUK:n ja sen johtajan Jalal Talabanin yhteyksiä öljykauppaan Isisin hallitsemilta alueilta Turkkiin. Jutun mukaan Talabanin perheen yritysryppääseen kuuluva kuljetusyhtiö vastasi rekkaliikenteestä Isisin Irakissa sijaitsevalta öljynjalostamolta. Talabani oli viime vuoden heinäkuuhun asti Irakin presidentti.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Adam Szubin vähätteli öljyn salakuljetusta Irakin Kurdistaniin ja Turkkiin. Szubinin mukaan paljon suurempi määrä Isisin öljystä myydään Syyrian hallituksen hallussa oleville alueille.
Mitä Isisin alueilta tuodulle öljylle sitten tapahtuu, kun se on kuljetettu vientisatamaan Turkin Välimeren rannikolle?
Lontoosta käsin toimitetun Al-Araby al-Jadeed -verkkolehden mukaan suurin osa siitä kuljetetaan Ashdodin satamaan Israeliin – virallisesti Irakin Kurdistanista tuotuna öljynä. Israelin öljytuonnista jopa 75 prosenttia on peräisin Irakin Kurdistanista.
Israelista öljy jatkaa lyhyen jalostuksen jälkeen matkaa hollantilaisyhtiöiden tankkereilla öljynjalostamoon Italiaan.
Osa Isisin öljystä kuljetetaan Kurdistanista tuotuna öljynä Turkin satamista maltalaisilla tankkereilla Kyproksen tai Maltan edustalle, jossa se siirretään toisiin laivoihin. Kurdiöljyä ovat aiemmin ostaneet ainakin Kreikka, Kroatia, Unkari, Itävalta, Saksa ja Ranska.
uutiskirje 