Suomen ja Ruotsin kokonaistuotanto kehittyi samankaltaisesti vuoteen 2009 asti, mutta sen jälkeen Ruotsi meni menojaan. Vuoteen 2015 mennessä Ruotsin talous kasvoi noin 14 prosenttia enemmän kuin Suomen, kun vertailuvuosi on 2008. Eroa selitetään yleensä Ruotsin joustoa lisänneillä työmarkkinauudistuksilla, mutta Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander haastaa vallitsevan tulkinnan Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissa.
Kiander osoittaa tilastotiedoin, etteivät Ruotsin työmarkkinauudistukset näytä johtaneen Suomea parempaan kilpailukykykehitykseen. Vuodesta 2009 Suomen vienti on kasvanut selvästi heikommin kuin Ruotsin, mutta Kianderin mukaan ero ei selity kokonaan hintakilpailukyvyllä, vaan taustalla ovat myös viennin rakenne ja erilaiset kauppakumppanit. Viime vuonna Suomen heikompi vientikehitys selittyy lähes kokonaan Venäjän markkinoiden heikkoudella.
Kianderin mukaan molempien maiden vientikehitys on ollut tällä vuosikymmenellä heikkoa. Markkinaosuudet ovat supistuneet ja vaihtotaseet ovat heikentyneet.
Kataisen hallitus piti aluksi kysyntää yllä
Varsinainen ero syntyy Kianderin mukaan kotimaisessa kysynnässä, joka muodostaa molemmissa maissa yli 70 prosenttia kokonaiskysynnästä ja josta suoraan riippuvat toimialat työllistävät yli 80 prosenttia työvoimasta.
Kotimaisessa kysynnässä Suomi ja Ruotsi kulkivat samaan tahtiin vuoteen 2012 asti. Vuosina 2013–2015 Ruotsin kotimainen kysyntä kasvoi OECD:n ennakkotietojen mukaan noin 8 prosenttia eli noin 2,5 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan Suomessa kotimaisen kysynnän arvioidaan kuitenkin supistuneen 2 prosenttia.
”Näin merkittävä ero riittää jo hyvin selittämään Ruotsin paremman työllisyyskehityksen”, Kiander kirjoittaa.
”Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka paljon tästä erosta voidaan selittää erilaisten talouspolitiikan linjausten avulla. Suomen osalta vaikutusta voi olla sillä, että Kataisen hallitus harjoitti edeltäjiensä tavoin suhteellisen keveää finanssipolitiikkaa vielä vuonna 2012. Finanssipolitiikan linja alkoi Suomessa asteittain kiristyä vasta tämän jälkeen. Ruotsissa taas finanssipolitiikka on pysynyt suhteellisen keveänä koko ajan. Verohelpotuksilla on ruokittu yksityistä kulutusta”, hän jatkaa.
Asuntorakentaminen alamäessä
Toinen maiden erilaista talouskehitystä selittävä ero on peräisin asuntorakentamisesta, joka molemmissa maissa laski jyrkästi vuonna 2009 finanssikriisin seurauksena.
Sen jälkeen vuosina 2014–2015 asuntorakentamisen volyymin arvioidaan Suomessa supistuneen 15 prosenttia verrattuna vuoden 2011 tasoon. Ruotsissa taas asuntorakentaminen kääntyi 20 prosentin nousuun vuonna 2014. Nousu näyttää jatkuneen myös vuonna 2015.
”Karkeasti voidaan arvioida, että noin puolet maiden välisestä erosta kotimaisen kysynnän kehityksessä viime vuosien aikana voitaisiin selittää rakennusinvestointien volyymieroilla. Samalla tavoin on mahdollista päätellä, että jos asuntorakentaminen olisi Suomessa pysynyt vuodet 2012–2015 vuoden 2011 tasolla, olisi Suomen kokonaistuotanto voinut näinä vuosina välttyä supistumiselta ja kehitysero Ruotsiin olisi jäänyt pienemmäksi”, päättelee Kiander.
lehti 