Viime sunnuntaina pääministeri Juha Sipilä ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven korostivat yhteisessä kirjoituksessaan maiden puolustusyhteistyön tärkeyttä. He pitävät yhteistyön tiivistämistä välttämättömänä.
Pääministerien mukaan suurin turvallisuusuhka on sotilaallisen toiminnan lisääntyminen Itämeren alueella. Tämä kytkettiin Venäjän Ukrainan-toimiin ja Krimin laittomaan liittämiseen Venäjään. He mainitsevat myös Syyrian kriisin ja Isisin aiheuttaman uhkan.
Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistämishanke ei ollut uusi avaus. Vuodenvaihteen poliittiseen hiljaiseloon ajoitetulle linjaukselle on molemmissa maissa sisäpoliittinen tilaus.
Ruotsissa sattui samaan aikaan koolle vuotuinen puolustuspoliittinen seminaari, johon osallistui laaja joukko Ruotsin poliittista johtoa, puolustusvoimien ja aseteollisuuden edustajia. Samaan aikaan tuli myös jossain määrin yllättäväkin tieto Ruotsin ja Tanskan puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämisestä.
Vaihtoehtoista keskustelua Nato-jäsenyydelle
Pääministereiden linjaus Ruotsin ja Suomen yhteistyön puolesta oli turvallinen vaihtoehto maiden Nato-keskusteluun. Molemmissa maissahan pohjoismainen yhteistyö kerää sympatiaa myös kansalaisilta.
Sipilän hallitus on päättänyt arvioida Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle ja pitää oven auki myös jäsenyydelle. Ruotsissa porvarioppositio keskusta mukaan lukien on lämmennyt maan Nato-jäsenyyden kannalle. Sen sijaan Löfvenin sosiaalidemokraattinen puolue suhtautuu kielteisesti.
Yhteisesiintymisellä rauhoiteltiin myös tahoja, jotka pelkäävät Suomen ja Ruotsin puolustuksen kulkevan eri suuntiin. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vakuutti, että Ruotsi ei tee päätöksiä konsultoimatta Suomen kanssa viitaten muun muassa Nato-keskusteluun. Ruotsi palaa asevelvollisuuteen jossain muodossa.
Sipilälle yhteisesiintyminen oli profiilinnosto. Hänellä ei ole näyttöjä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa osaamisesta, ja sitä on jopa kyseenalaistettu. Pääministerin odotetaan hallitsevan myös puolustuksen asiat.
Osallistuminen sotilas-operaatioihin oven suussa
Suomessa puolustuspoliittista keskustelua hallituksessa on vetänyt puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Hän mainitsi blogissaan Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä vaihtoehtoisten laskeutumistukikohtien ja laivastotukikohtien infrastruktuurin yhteiskäytön. Niinistö havittelee mukaan myös tuleviin Ruotsin sukellusvenejahteihin, vaikka hän ei tätä kirjoitakaan.
Konservatiivista puolustuspoliittista linjaa ajava Niinistö haluaa muuttaa lainsäädäntöä siten, että puolustusvoimat voi osallistua myös sotilaallisiin operaatioihin. Halu muuttaa lainsäädäntöä perinteiseen kriisinhallintaan osallistumisesta sotilaallisiin operaatioihin nousee esiin aina sopivan hetken tullen.
Ranskan esitettyä avunpyyntönsä viime marraskuussa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen ryöpsähti Suomessa keskustelu lainsäädännön muuttamisesta. Esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) ehdotti Suomen lainsäädännön uudelleenarvioimista vedoten terrorismin torjuntaan.
Niinistö ilmoittikin tuovansa eduskuntaan jo tämän vuoden alussa lakiesityksen, joka mahdollistaa sotilaallisen avunannon EU:n turvatakuiden puitteissa. Tämä olisi suuri harppaus, kun Suomi on tähän asti puolustanut omia rajojaan.
Suomi on löytänyt aina halutessaan mahdollisuuden osallistua kriisienhallintaan, vaikka lainsäädäntö kieltääkin sotilaalliset toimet. EU:n puolustusministereiden päätettyä yksimielisesti niin sanotun turvatakuulausekkeen käyttöönotosta vastauksena Ranskan avunpyyntöön myös Suomi hoiti osallistumisensa.
uutiskirje 
