Teknologian tutkimuskeskus VTT löi maanantaina kovia lukuja pöytään Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksessa. Sen mukaan neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Se on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Muualle Suomeen ei ole juuri tarvetta rakentaa lisää asuntoja.
VTT:n mukaan vuotuinen kokonaistarve on jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osuus asuntotuotannosta on noussut jo lähes 90 prosenttiin kaikista valmistuneista uusista asunnoista.
Raidehankkeisiin investoitava
”VTT:n tutkimuksessa on pääministeripuolue keskustalla ihmettelemistä: jatkaako tupailtojen pauhupuhetta koko maan asuttuna pitämisestä vai ryhtyäkö ihan rehellisiin töihin kaupungistumisen haltuunottamiseksi?” kirjoittaa SAK:n liikenne- ja asuntopolitiikasta vastaava elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen SAK:n blogissa.
Kaupungistuminen etenee historiallisen nopeasti.
Hievasen mukaan perinteisin asuntopolitiikan välinein asuntotuotantoa ei kyetä kasvukeskuksissa lisäämään riittävästi. Tehokkaimmin valtion rahat käytetään asuntopolitiikassa investoimalla kasvukeskusten raidehankkeisiin. Hyvä sijainti joukkoliikenneyhteyksien varrella saa yksityisen sektorin rakentamaan kilvan asuntoja.
Helsinkiin 50 prosenttia lisää
Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:stä korostaa, että edessä on huomattava yhteiskunnallinen haaste. Esimerkiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan nähden. Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jotta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi.
Hallitus päättänyt yhdestä hankkeesta
Sauli Hievasen mukaan juuri kun liikenneinvestointeja kasvukeskuksiin pitää tehdä, ne ajetaan alas. Juuri kun investoiminen on halvempaa kuin koskaan, ne ajetaan alas. Tammikuussa valtion lainanoton korot menivät jo miinukselle eli valtiolle maksetaan investoimisesta.
”Nykyhallitus on päättänyt yhdestä 60 miljoonan euron investointihankkeesta eli Helsingin ratapihasta. Tätä ennen hallituksilla on ollut tapana investoida liikenteeseen 1,2–2,2 miljardia euroa”, Hievanen kirjoittaa.
Historiallinen muutos
Hievasen mukaan kaupungistuminen etenee historiallisen nopeasti ja sen salliminen on varma tapa lisätä tuottavuutta ja uusintaa taloutta.
Maailmassa innovaatioista 90 prosenttia syntyy kaupungeissa. Myös Suomessa innovaatiomenoista 90 prosenttia käytetään 14 suurimmalla kaupunkiseudulla. Työpaikoista 70 prosenttia sijaitsee 14 suurimmassa keskuksessa.
Hievanen vertaa, että Euroopan nopeimmin kasvavissa talousvetureissa eli Lontoossa ja Tukholmassa suunnitellaan vuosikymmenen sijoituksia infrastruktuuriin talouskasvun takaamiseksi. Talousalueeseen syötetään lisää virtaa lisäämällä asuntotuotantoa. Sillä taataan työvoiman liikkuvuus ja turvataan työvoiman määrä.
”Euroopassa viidenneksi nopeimmin kasvava Helsingin seutu ei juuri jää jälkeen Tukholmasta, joka kasvaa eurooppalaisista pääkaupunkiseuduista nopeimmin. Helsingiltä puuttuu kuitenkin valtion vahva tuki infrainvestointeihin.”
uutiskirje 
