Joka päivä rasismin kohteena

Helsinkiläisen Suldaan Said Ahmedin suuta ei suljeta. Hän puuttuu suomalaiseen rasismiin joka päivä.

– Haluan puhua kovaan ääneen. Koen velvollisuudekseni toimia aktiivisesti, hän sanoo.

Hänestä vähemmistöjen ääni ei kuulu mediassa.

– Se, että muut puhuvat vähemmistöjen puolesta, ei palvele vähemmistöjä kovin hyvin. On tärkeää, että olemme itsekin aktiivisia, somalialaissyntyinen Said Ahmed sanoo.

Joka päivä törkyä

Said Ahmed saa rasistisia viestejä joka päivä sähköpostiinsa ja sosiaalisessa mediassa.

– Just oli pari päivää, ettei tullut yhtään. Olin että wau, mitä on tapahtunut! hän sanoo.

Sitten törkeyksien tulva jatkui taas vanhaan malliin. Haukutaan, solvataan, uhataan ja todetaan, että tiedän, missä asut ja liikut.

Hän teki pari viikkoa sitten rikosilmoituksen itseensä ja perheeseensä kohdistuneesta uhkauksesta. Se ei ollut ensimmäinen rikosilmoitus ja tuskin viimeinenkään.

– Teen ilmoituksen kaikista henkeeni ja terveyteeni kohdistuneista uhkauksista, hän sanoo.

Rasismi on tullut päälle myös töissä ja kadulla. Julkisilla paikoilla huudellaan. Aseella on uhattu. Joensuussa skinheadit jahtasivat Said Ahmedia keskellä päivää.

Bussipysäkillä pelottaa

Törkyä tulee ryöppynä joka kerta, kun Said Ahmed on julkisuudessa. Hän kommentoi radikalismia, järjestää tapahtumia ja toimii Helsingin kunnallispolitiikassa.

– Myös ne kaltaiseni ihmiset, jotka eivät ota aktiivisesti kantaa, saavat samanlaisia viestejä, mutteivät niin paljon, hän kertoo.

Bussipysäkeillä ollaan erityisen alttiita rasistisille hyökkäyksille.

– Monet musliminaiset ovat hoitoalalla, hoitamassa suomalaisia vanhuksia. He sanovat, että pelottaa odottaa työmatkalla pysäkillä tai metroasemalla varsinkin iltaisin.

Myös miehiä saattaa nykyisin pelottaa liikkua yksin, mutta Said Ahmedia ei pelota.

– Olen päättänyt ajat sitten, etten anna pelolle tilaa.

Said Ahmed saa onneksi toisenkinlaistakin postia.

– Minua rohkaistaan ja kiitetään. Kanssani on satoja suomalaisia.

Ei jäisi ketään

Said Ahmed on tehnyt hämmentävän huomion ihmisistä, jotka lähettävät hänelle rasistisia viestejä.

– Heillä on aina yhteys perussuomalaisten kansanedustajiin, esimerkiksi facebookissa kavereinaan useita, joita he kommentoivat ja tykkäilevät aktiivisesti.

Said Ahmedin mielestä tällainen verkostoituminen osoittaa, että perussuomalaisten on mahdoton irtisanoutua rasisteista.

– Jos he irtisanoutuisivat, heille ei jäisi ketään jäljelle, hän arvioi.

Mutta perussuomalaisethan sanovat, etteivät ole rasisteja?

– Ne ovat rasisteja, joiden tarpeita rasismi palvelee. Tavallinen ihminen ei hyödy rasismista eikä hänen ole mitään järkeä ryhtyä rasistiksi. Joku puoluejohtaja voi siitä hyötyä, kun toimii niin, että saa rasistien kannatuksen. Hän on rasisti niin kauan kuin rasistit äänestävät häntä.

Said Ahmedin mielestä perussuomalaisten pääsy hallitukseen on käännepiste.

– Olin pettynyt ja surullinen. Ilmapiiri huononi ja Suomen maine kärsi ulkomailla, hän sanoo.

– Ei perussuomalaiset ole työväenpuolue kuten väittää. Se on ollut hallituksessa ajamassa työssä käyvien ihmisten ja lapsiperheiden aseman huonontamista. Keskituloiset ja pienituloiset suomalaiset eivät ole hyötyneet mitään perussuomalaisista, päinvastoin

Hän toteaa, että kansa on tajunnut tämän, ja arvioi, että perussuomalaiset ovat huolissaan romahtaneesta kannatuksestaan ja siksi pitävät kiinni rasismiin taipuvaisista kannattajistaan. Näihin vedotaan hyväksymällä rasistiset katupartiot ja flirttailemalla kuolemantuomion kanssa.

– Tavalliset suomalaiset ovat jo lähteneet perussuomalaisista.

Hänen mielestään suomalaisista on kymmenisen prosenttia rasisteja, jotakuinkin saman verran kuin perussuomalaisilla on kannattajia.

Naiset keppihevosina

Erityisen ihmeissään Said Ahmed seuraa sitä, kuinka rasistit puolustavat naisia tai kristillisiä arvoja.

– Ne ovat hassuja keppihevosia. Huvittaa, kun joku, joka ei edes tunne omaa uskontoaan, alkaa puolustaa sitä.

– Kun kyse on maahanmuuttajista tai muslimivähemmistöstä, he ilmoittavat suojelevansa naisia, mutta he eivät välitä puuttua rakenteisiin tasa-arvokysymyksissä. Heitä ei kiinnosta se, että naiset saavat vähemmän palkkaa kuin miehet, eivätkä he halua edistää sitä, että miehet hoitaisivat lapsiaan kotona.

Hän muistuttaa, että ilmapiiri ei heijastu vain siitä, mitä tapahtuu Suomen rajojen sisällä.

– Se, mitä tapahtuu toisella puolella maapalloa, heijastuu tänne. Jos emme täällä tee jotain ongelmille, ne vain jatkuvat, hän sanoo.

Hän uskoo, että Suomesta käsin pystyy vaikuttamaan maailman ongelmiin yksinkertaisilla teoilla.

– Voimme vaikuttaa vaikkapa naisten asemaan Lähi-idässä ja Afrikassa investoimalla kouluihin, vesijärjestelmiin tai demokratiakehitykseen, kannustamalla yrittäjyyteen

Hänestä Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus on karmea virhe.

– Jos sijoitamme koulutukseen ja demokratiaan, se maksaa itsensä takaisin koko maailmalle.

Loputon kotoutuminen

Said Ahmedin oli helppo sopeutua uuteen maahan. Hän tuli teini-ikäisenä Suomeen perheenyhdistämisen kautta ja asui Kontiolahdella ja Joensuussa ennen muuttoa Helsinkiin.

– Tai helppo ja helppo. Kotoutuminen on loputon prosessi. Samalla lailla sopeutumista vaatii muuttaminen Joensuusta Helsinkiin tai Länsi-Helsingistä Itä-Helsinkiin.

Hän muistuttaa siitä, että kotoutujat eivät selviä yksin.

– Kotoutuminen on kaksisuuntainen silta. Sillä kävellään toinen toistaan vastaan, kunnioitetaan sitä, mikä on toiselle pyhää, ja ollaan loukkaamatta. Te täällä pitkään olleet, ottakaa kädestä kiinni uusia tulijoita.

Hän toteaa Suomen olevan monimutkainen yhteiskunta. Uudet tulijat tarvitsevat tukea.

– Syksyllä, kun tuli paljon hädässä olevia ihmisiä, nähtiin, että täällä pitkään olleet haluavat auttaa. Se kertoo olennaisen suomalaisista. He haluavat auttaa.

Hänestä on turha pelätä.

– Monikulttuurisuus on rikkaus. Se rikastuttaa elinkeinoelämää ja kulttuuria.

Hän kehottaa vanhempia laittamaan lapsensa rohkeasti monikulttuurisiin kouluihin.

– Mitä enemmän kohtaat erilaisia ihmisiä, sitä paremmin pärjäät globaalissa maailmassa.

Hymyilevä leijona

Yhteisötyöntekijänä työskentelevä Said Ahmed on aktiivinen kansalaistoimija. Syksyllä hän organisoi yrityksiltä keräyksen pakolaisille. Mukaan lähti kymmeniä yrityksiä.

– Kampanjan innoittamana moni yritys rakensi jonkin hyväntekeväisyyskampanjan. Suomessa on paljon yrityksiä, jotka haluavat kantaa yhteiskuntavastuuta.

Nyt Said Ahmed kokoaa liikettä, joka partioi kaduilla lähtökohtanaan väkivallan vastaisuus.

– Tarkoitus on rakentaa valtakunnallinen kansalaisliike, joka ehkäisee väkivaltaa ja käy muun muassa kouluissa puhumassa ääriliikkeistä ja siitä, miten ne houkuttelevat nuoria. Meillä on osaamista valistustyöhön ja extreme-ilmiöiden ja radikalisoitumisen ehkäisyyn.

Katupartiossa porukka pukeutuu oransseihin liiveihin, joissa on tunnuksena hymyilevä leijona sydämen sisällä.

– Ei pidä sallia liikkeitä, jotka aiheuttavat pelkoa. Meidän liike on semmoinen, että ihmiset juoksevat meitä kohti.

Varusteina tammikuussa Helsingissä aloittaneilla partioilla on bussiaikataulu ja ensiapupakkaus.