Journalisti-lehden torstaina ilmestyneessä kyselyssäjoka kuudes vastaaja kertoo tulleensa uhkailluksi viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 1 400 liiton jäsentä.
”Ei suoraa uhkausta ’tapan sinut’, mutta uhattiin tuhota elämä”, kuvaa yksi vastanneista.
Uhkaukset kohdistuvat kyselyn mukaan tasapuolisesti molempiin sukupuoliin. Eniten uhkauksia ja vihaviestejä tulee maahanmuuttoaiheiden käsittelystä. Noin 40 prosenttia uhkauksia saaneista ilmoitti niiden liittyneen tähän aihepiiriin.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho tuomitsee journalistien uhkailun, vihapuheen, parjauskampanjat ja vainoamisen.
”Liian moni yksin juttunsa takana”
Journalisteista noin 70 prosenttia sanoi työnantajansa suhtautuvan turvallisuusasioihin joko neutraalisti tai hyvin. Kuitenkin joka viides kertoi työnantajan suhtautuvan uhkailuihin välinpitämättömästi.
Hanne Aho vaatii jokaisen työnantajan ymmärtävän, miten vakavasta asiasta uhkailuissa on kysymys sekä yksittäisten journalistien että riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.
– Nyt liian moni joutuu seisomaan yksin juttunsa takana. Mitä kiistellympi asia, sitä vahvemmin työnantajan on oltava työntekijänsä tukena. Muuten vaarana on, että tulenarat asiat jäävät uutisoimatta.
Syyttäjä: Uhkauksia kestettävä
Varsinkin freelancejournalistit jäävät usein vaille työnantajan tukea uhkailluksi tullessaan. Journalistiliitto korostaa, että sen lakimiespalvelut ovat kaikkien jäsenten käytettävissä.
Journalistin kyselyn mukaan vain noin pari prosenttia uhkauksista on päätynyt poliisin käsittelyyn. Vakavistakaan uhkauksista ei ole seurannut aina edes esitutkintaa. Helsingin kihlakunnansyyttäjä päätti alkuvuodesta, että ”voimakkaita mielipiteitä herättävien aiheiden kohdalla” tehdyt loukkaukset eivät johda jatkotoimenpiteisiin. Kihlakunnansyyttäjän mukaan journalistit ovat julkisessa ammatissa, ja heidän on siksi kestettävä myös uhkauksia.
– Valtakunnansyyttäjän on linjattava, että uhkailu ei ole milloinkaan sallittua. Sen kestäminen ei kuulu journalistin ammattiin. Asiallinen arvostelu kuuluu asiaan, henkilökohtaisuudet eivät, Aho sanoo.
”Hyökkäys demokratiaa vastaan”
Journalistiliitto muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on erityisesti korostanut valtion velvollisuutta toimia silloin, kun sananvapauden käyttäjää uhkaillaan väkivallalla. Journalistien ammattikunta on sananvapauden toteutumisen kannalta avainasemassa. Journalisteihin kohdistuvan uhkailun rangaistavuuskynnys ei voi olla korkeammalla kuin muilla ammattiryhmillä.
Journalismilla on demokratiassa keskeinen rooli vallan vahtikoirana. Pyrkimys häiritä tai estää journalistia tekemästä tätä työtä on hyökkäys demokratiaa vastaan.
– Myös muut ammattiryhmät ovat jo pitkään joutuneet kärsimään uhkailusta, muun muassa sosiaaliviranomaiset, poliisit, poliitikot.. Tämän on yksinkertaisesti aika loppua. Poliisin on tutkittava ja syyttäjän syytettävä, Hanne Aho vaatii.
lehti 