Panama-paperit ovat panneet uutta vauhtia veronkierron saamiseksi kuriin. Suomen hallituksen ministerit olivat alkuviikolla yllättyneitä Nordean osuudesta veronkiertoyhtiöiden perustamisissa ja tuomitsivat sen jyrkästi.
Käytännön toimissa Suomi kuuluu EU-tasolla jarrumiehiin.
EU:n jäsenmaat yrittävät hioa toukokuussa kompromissia komission tammikuussa antamasta esityksestä, jonka kuudella toimenpiteellä pyritään estämään yritysten veronalaisen tulon siirtäminen matalan verotuksen maihin. Esitys pohjautuu OECD-tasolla sovittuun veropohjan rapautumista ja veronkiertoa ehkäisevään pakettiin, mutta menee joiltain osin pidemmälle. Paketin tarkoitus on varmistaa, että yritykset maksavat veronsa sinne, missä myös arvo syntyy.
Kauppalehti kertoo torstaina Suomen hallituksen pitävän EU:n yksipuolisia toimia riskinä. Lehden lainaamassa valtioneuvoston kirjelmässä eduskunnalle korostetaan, että asian jatkovalmistelussa on otettava huomioon veronkiertopaketin vaikutukset EU:n ja jäsenmaiden kilpailukykyyn.
”Kilpailukykyyn vaikuttaa muun muassa se, miten ja millä aikataululla vastaavaa sääntelyä sovelletaan Euroopan unionin ulkopuolisissa valtioissa”, kirjelmässä todetaan.
EU:n yksipuoliset toimet aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi voivat heikentää kilpailukykyä, valmisteluasiakirjoissa varoitetaan.
Kauppalehden mukaan komission direktiiviesitys yritysten aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemiseksi saa Suomen hallitukselta kuitenkin kilpailukykyvarauksella pääosin myönteisen vastaanoton.
”Kilpailukykyyn vaikuttaa muun muassa se, miten ja millä aikataululla vastaavaa sääntelyä sovelletaan Euroopan unionin ulkopuolisissa valtioissa”, kirjelmässä todetaan.
Hallitus myös vaatii direktiiviesityksen taloudellisten vaikutusten selvittämistä.
Komission muita ehdotuksia ovat korkojen verovähennysoikeuden rajaaminen sekä maastapoistumisvero yritykselle, joka siirtää varoja tai verotuksellisen kotipaikan matalan verotuksen maahan. Suomessa niitä on kritisoinut Elinkeinoelämän keskusliito.
lehti 