Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä kertoo hallituksen korostavan ihmisten omaa vastuuta terveydestään. Tämä tarkoittaa, että ihmiset maksavat terveydenhoidostaan nykyistä enemmän.
Hallitus toi tämän vuoden alussa lääkeostoihin 50 euron omavastuun kaikille yli 18-vuotiaille. Hallitus aikoo leikata yli 130 miljoonaa lisää ensi vuoden budjetista lääkemenoja. Tämä tarkoittaa sairastaville lääkelaskun kasvamista.
Jo omavastuun korottaminen oli kova isku monelle pienituloiselle. Entä sitten kun laskua kasvatetaan? Eniten kärsivät pienituloiset ja monisairaat. Eläkeläiset ja työttömät joutuvat kaikkein lujimmalle. He joutuvat arpomaan ruuan ja lääkkeiden ostamisen välillä.
Milloin Mäntylä herää ennalta ehkäisyyn ja kansanterveyden edistämiseen?
Mäntylä nostaa vahvasti esiin elämäntapojen merkityksen ja omat valinnat sairastamisen taustalla. Positiivista on, kuten hän toteaa, että elämäntavoilla voi vaikuttaa omaan terveyteensä. Hyvää on tapahtunut: ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisempään suuntaan ja liikkuminenkin lisääntynyt.
Samaan aikaan on huoli lasten liikalihavuudesta ja liikunnan vähäisyydestä kasvanut. Liikuntaa on lisätty kouluissa, ja roskaruuan haitoista puhutaan. Hyvä näin.
Mäntylä tukee taannoin tehneen selvitysmiehen Heikki Ruskoahon ehdotusta, että jatkossa kakkostyypin diabetesta sairastavat maksaisivat vastaisuudessa osan lääkkeistä itse. Mäntylä kuittaa, että kyse on osittain elämäntapasairaudesta. Tämäkin on totta.
Mäntylän lähestymistavassa on suuri annos syyllistämistä. Tämä ihmetyttää hänen taustallaan: hän on lähihoitaja ja opiskelee sosiaalityötä. Kuka haluaa kakkostyypin diabeteksen, alkoholisoitua tai saada rintasyövän? Tuskinpa kukaan sellaista sairastumisen uraa suunnittelee itselleen päiväkodin pihalla.
Monien sairauksien taustalla arvioidaan elämäntapojen vaikuttavan, syövistä lähtien. Myös geeniperimä altistaa monille sairauksille. Lähtökohtana tulisi olla ennaltaehkäiseminen, ei syyllistäminen ja kepittäminen kovilla kustannuksilla.
Elämäntapoihin perustuva sairauskulujen korvaaminen on myös sosiaalisesti eriarvoistavaa. Tiedossa on, että pienituloisimmat ja vähiten koulutusta saaneet ihmiset sairastavat parempituloisia ja hyvin koulutettuja enemmän. Hyvin toimeentulevien terveydenhuolto on jo nykyisellään heikkotuloisia parempi.
Mäntylän kurittava terveyspolitiikka syventäisi entisestään terveyseroja. Väistämättä pienituloiset jäisivät rahanpuutteen vuoksi hoitoa vaille, jos hoito on yhä enemmän oman kukkaron varassa.
Mäntylä voisi katsoa peiliin myös sote-uudistuksessa. Hänen keskeinen huolenaiheensa on ollut turvata pienten ja keskisuurten sote-alan yritysten asema taistelussa terveydenhuollon rahoista. Hänelle terveydenhuolto näyttää olevan elinkeinopolitiikkaa.
Milloin Mäntylä herää ennaltaehkäisyyn ja kansanterveyden edistämiseen? Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvoinnin edistäminen jää kunnille. Moni pelkääkin, että riittääkö kunnissa motivaatiota, kun maakunnat hoitavat sote-palvelut. Hyödyt kuntien satsauksista hyvinvointiin näkyvät maakunnissa.
Näin raadollistahan ennaltaehkäisyn ei pitäisi olla, mutta se on takkuillut kunnissa jo nykyisinkin. Ennaltaehkäisy, johon kuuluu myös muun muassa kakkostyypin diabeteksen torjunta, jää turhan usein kauniiksi sanoiksi. Ennaltaehkäisyyn pitää osoittaa myös rahaa.
uutiskirje 
