AKT:n lakkoherkkyys on myytti – ”Olemme aika maltillinen ammattiliitto”

UP/Birgitta Suorsa

Lakkoherkän liiton maine on takertunut Auto- ja Kuljetusalan ammattiliittoon, vaikka syytä siihen ei liiton mukaan enää ole.

– Kun katsoo lakkotilastojamme, olemme aika maltillinen ammattiliitto, AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen huomauttaa.

Lakkoliiton maine on kuitenkin niin kova, että Elinkeinoelämän keskusliitolla oli alkuun vaikea hyväksyä kilpailukykysopimusta, kun AKT jättäytyi sen ulkopuolelle.

Vielä perjantaina EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että ”vientialojen kannalta tärkeä logistiikkaketju ei valitettavasti lähtenyt mukaan sopimukseen”.

AKT:n tilastoinnin mukaan viime aikoina lakot ovat kohdistuneet lähinnä linja-autoliikenteeseen. Ylipäätään lakkoja on ollut etenkin liittokohtaisten sopimusneuvottelujen aikana, mutta 1990-luvulta alkaen vähenevässä määrin.

Piirainen huomauttaa, että usein lakko on jäänyt uhkaukseksi. Näin on ollut varsinkin, kun työnantajapuolta on pitänyt painostaa neuvottelupöytään.

– Monta kertaa kyse on ollut tukilakosta tai siitä, että työnantaja ei ole noudattanut sopimusta, Piirainen lisää.

Työnantajaliittojen kanssa neuvottelusuhteet ovat parantuneet niin, että sopimusneuvottelujen välillä työnantajaliitot ja AKT neuvottelevat hakeakseen ratkaisuja alakohtaisiin ongelmiin, muun muassa työaikoihin ja logistiikka-alan muuttuviin ammattinimikkeisiin. Näin varmistetaan, että sopimusneuvottelut sujuvat jouhevammin.

Ulkomaiset kuljetusyritykset isoin ongelma

Tärkein AKT:n ja työnantajaliittojen neuvottelukysymys on viime aikoina ollut kabotaasin valvonta ja elinkeinon pysyminen suomalaisissa käsissä.

Piirainen sanoo, että ulkomaisessa omistuksessa olevan kaluston tekemiä Suomen sisäisiä kuljetuksia eli kabotaasia ei valvota. Itä-Suomessa venäläiset kuljetusyritykset rikkovat jatkuvasti kabotaasisäännöksiä.

Rikkomukset ovat johtaneet siihen, että kotimaisten yritysten on entistä vaikeampi kilpailla kuljetuksista.

– Tämä on yhteinen huolemme, johon liikenneministerin tulisi herätä, Piirainen toteaa.

AKT:n keskeisimmät työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden tammikuun loppuun. Sopimusneuvottelut käydään näillä näkymin marras-joulukuussa.

SAK:laisesta kentästä kilpailukykysopimukseen ulkopuolelle jäivät myös Suomen Elintarviketyöläisten liitto, Rakennusliitto ja Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys.