Sisäministeri Paula Risikon (kok.) vierailu Maahanmuuttovirastoon eli Migriin ei vakuuttanut, että asiat olisivat virastossa kohdallaan.
Risikon viesti on, että turvapaikkahakemuksia on käsiteltävä laatukylki edellä. Hän ei havainnut mitään varsinaisia ongelmia, ja hän luottaa Migrin toimintaan.
Valitettavasti Risikko ei kykene hälventämään epäilyjä, että päinvastaisista väitteistä huolimatta turvapaikkahakemusten käsittelyssä on ongelmia, jotka vaativat korjausta. Ongelmia ruokkivat myös poliittiset paineet.
Migrin maa-arviot tuntuvat olevan huteralla pohjalla, elleivät jopa osittain pielessä.
Migrin maaraporttien tietopohja avattava
Migrin maa-arviot tuntuvat olevan huteralla pohjalla, elleivät jopa osittain pielessä. Julkisuudessa on syntynyt häilyvä kuva maa-arviointien tietopohjasta ja tekotavasta.
Keskeiset toimijat eivät ole kyenneet perustelemaan, miksi etenkin Irak olisi turvallisempi maa toukokuun jälkeen kuin alkuvuodesta. Migri ilmoitti toukokuussa Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteen parantuneen.
Tätä viestiä on yritetty korjailla monella tavalla onnistumatta. Tänään Migrin oikeus- ja maatietopalvelun johtaja Hanna Helinko ilmoittaa (HS 9.9.), että hän ”ei halua kommentoida sitä, onko turvallisuustilanne parantunut keskeisissä lähtömaissa vai ei”.
Miten vastuullinen virkamies voi ilmoittaa, että hän ei ota kantaa? Kyse on yhdestä perustavaa laatua olevasta Migrin työvälineestä turvapaikkapäätöksiä tehtäessä.
Maaraporttien tietopohja häilyvä
Maaraporttien tietopohja on jäänyt hämäräksi, vaikka Helinko on vakuuttanut, että maaraportit on tehty asianmukaisesti.
Hän on vedonnut myös siihen, että turvapaikanhakijoiden profiili on muuttunut, vainokertomusten uskottavuuteen sekä mahdolliseen rikollisuuteen on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Kansainvälistä suojelua ei uloteta ihmiseen, jos hänellä on mahdollisuus aloittaa uudella alueella.
Maa-arvioiden tekeminen edellyttää kokonaisarviota maan poliittisesta tilanteesta, olosuhteista ja ihmisoikeuksista. On totta, että sotaakäyvissäkin maissa jotkin alueet saattavat olla turvallisempia kuin toiset.
Vaikka suoranaista poliittista painostusta ei olekaan, kovaan sävyyn käyty keskustelu maahanmuuttoasioista saatetaan kokea tällaiseksi.
Tällaisessa tilanteessa saatetaan toimia kyllä lakien mukaan, mutta lain henkeä – suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamisvelvoitetta – rikotaan.
Ihmisiä saatetaan palauttaa alueille, joita heimot ja klaanit hallitsevat, turvaverkko puuttuu eikä ihmisillä ole varsinaista sosiaaliturvaa. Palautettava turvapaikanhakija voi joutua olosuhteisiin, joissa hän ei pärjää ja joutuu hakemaan uudelleen turvaan.
Tiedossa on, että on vaikea saada selkoa alueista, joissa ihmiset viettävät sotaakäyvissä maissa tavanomaista elämää.
Maa-arvioinnit ulkoministeriöön?
Sisäministeriön alaista Migriä luontevampi paikka maa-arviointien tekemiseen olisi ulkoministeriö. Siellä pitäisi olla ajantasaista tietoa ja kokonaisnäkemystä eri maiden poliittisesta tilanteesta, turvallisuudesta ja ihmisoikeuksista.
Tosin tällä hetkellä kun sutta lähtee pakoon, tulee karhu vastaan. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) ei herätä kovinkaan suurta luottamusta maahanmuuttoasioissa. Soinin puolue on tehnyt kaikkensa kasvattaakseen maahanmuuttajavihamielisyyttä.
Keskeiset poliittiset toimijat ovat vakuuttaneet entisestä sisäministeri Petteri Orposta (kok.) lähtien, ettei Migriin ole kohdistunut poliittisia paineita. Naiivi väite. Poliittiset paineet eivät aina ole ohjeita, normeja tai lakeja.
Aivan kuten perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho totesi Ylen aamu-TV:n keskustelussa, että yleinen paine on saattanut vaikuttaa Migrissä. Tätä painettahan perussuomalaiset ovat ruokkineet.
Myös Helinko on myöntänyt, että vaikka suoranaista poliittista painostusta ei olekaan, kovaan sävyyn käyty keskustelu maahanmuuttoasioista saatetaan kokea tällaiseksi.
Migrin nojautuminen hallinto-oikeuteen siirtää paineita
Migristä on vedottu hallinto-oikeuden laillisuustarkastajan rooliin. Ei voi odottaa, että turvapaikanhakijat pystyisivät käyttämään täysipainoisesti suomalaista oikeuslaitosta.
Hallinto-oikeutta ei voi käyttää huonojen päätösten takuumiehenä. Ei käräjilläkään tehdä huonoja päätöksiä olettaen hovioikeuden ja korkeimman oikeuden korjaavan virheelliset päätökset.
Suomalaiseen oikeusjärjestelmään ei kuulu tehdä päätöksiä olettaen jonkun muun paikkaavan niitä.
uutiskirje 
