Kuntatyönantajat ovat tyytyväisiä kilpailukykysopimukseen.
– Se takaa työrauhan aina vuoden 2018 tammikuun loppuun ilman palkankorotuksia, iloitsee Kuntatyönantajat KT:n neuvottelupäällikkö Sari Ojanen.
Kunta-alan sopimukset ilman palkankorotuksia olisivat olleet hänen mukaansa mahdottomuus ilman kikyä.
”Aiemmin on käynyt usein, että paikallisella tasolla asioista on voitu sopia, mutta sopimus on kaatunut valtakunnallisen tason vastustukseen.”
Ojanen selvitteli kilpailukykysopimukseen liittyviä asioita Kuntaliiton Kuntamarkkinoilla keskiviikkona Helsingissä.
Kuntaväki kiirehtii kilpailukykysopimuksen soveltamisohjeita. Ne on luvattu syyskuun kuluessa, mutta niin ei tule Ojasen mukaan tapahtumaan.
Ojasen mukaan viivästymisen syy on palkansaajajärjestöissä. Ne eivät ole vielä istuneet pöytään yhdessä työnantajien kanssa laatimaan sovellusohjeita.
– Ei ole järkeä lähettää kaksia eri sovellusohjeita. Niiden pitää olla yhteiset.
Erilaiset sovellukset työajan pidennykseen
Ojasen mukaan kyse ei kuitenkaan ole erimielisyyksistä sopimuskohdista, sillä ne on neuvoteltu selviksi.
Kunnissa halutaan selvät ohjeet muun muassa siitä, miten sovelletaan lomarahojen 30 prosentin leikkaus ja vuosityöajan 24 tunnin pidennys eri sopimusaloille.
Työajan pidennykset vaihtelevat sopimusalakohtaisesti. Esimerkiksi lääkäreiden sopimuksessa työajan pidennys tulee terveyskeskuslääkäreille ja -hammaslääkäreille. Heidän viikkotyöaikansa pitenee yhdellä tunnilla ja 15 minuutilla. Sen sijaan sairaalalääkäreiden työaikaan ei kosketa.
Muutoksen jälkeen sekä terveyskeskus- että sairaalalääkäreiden säännöllinen viikkotyöaika on 38 tuntia ja 15 minuuttia.
Työpaikat turvaan paikallisesti
Kuntatyönantajat ovat erityisen tyytyväisiä kilpailukykysopimukseen sisältyvään paikallisen sopimisen laajennukseen.
Paikallisesti voidaan sopia työehtojen sopeuttamisesta korjaamaan kunnan heikentynyttä taloustilannetta.
– Työpaikkoja voidaan turvata sopimalla paikallisesti, Ojanen iloitsee.
Työehtojen väliaikaisista heikennyksistä voidaan sopia vaihtoehdoiksi lomautuksille ja irtisanomisille. Paikallinen sopimus on Ojasen mukaan jatkossa pätevä ilman valtakunnallisen liiton valtuutusta.
– Aiemmin on käynyt usein, että paikallisella tasolla asioista on voitu sopia, mutta sopimus on kaatunut valtakunnallisen tason vastustukseen, Ojanen totesi.
Maakunnat kuntatyönantajiin
Maakuntauudistus laajentaa Kuntatyönantajat KT:n työsarkaa. Järjestö ottaa hoidettavakseen myös uusien maakunnallisten työnantajien edunvalvontatehtävät.
Kuntatyönantajat KT:n nimi muuttaa samalla nimensä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:ksi.
Järjestölle perustetaan hallitus, jonka alaisuuteen kuuluu kolme jaostoa. Kuntajaosto vastaa kuntien ja kuntayhtymien asioista. Maakuntajaosto maakuntien ja niiden palveluyhtiöiden asioista. Konsernijaosto vastaa maakuntien sote-yhtiöiden edunvalvonnasta.
Kuntiin jää hieman yli puolet henkilöstöstä, kun sote-palvelujen ja niiden tukipalvelujen väki siirtyy maakuntiin.
Kuntien vuotuisiksi henkilöstökustannuksiksi jää uudistuksen ja henkilöstösiirtojen jälkeen noin 10 miljardia euroa. Maakuntien henkilöstökustannuksiksi on alkuvaiheessa laskettu noin 11 miljardia euroa.
uutiskirje 
