Työterveyslaitos ja Rikosseuraamuslaitos toteuttivat kokeilun, jolla selvitettiin vankiloiden lähityön kehittämistä.
Kokeilussa tärkeässä osassa olivat lähityöpajat, joissa työntekijät itse arvioivat lähityötään ja tuottivat siihen uusia ideoita.
Tulevaisuudessa kuntouttavan lähityön merkitys vartijan työssä valvontatehtävän rinnalla korostuu. Lähityön pitäisi palvella nykyistä paremmin koko vankeusajan Rikosseuraamuslaitoksen tavoitetta tukea vankien ohjaamista rikoksettomaan elämään ja selviämistä yhteiskunnassa.
Ongelmat korostuvat haastavissa tilanteissa.
Haasteita lähityössä aiheuttavat erityisesti vaativat vangit, niukkenevat resurssit sekä haasteet osaamisessa ja yhteistyössä eri henkilöstöryhmien välillä.
Työterveyslaitos selvitti valvontahenkilöstön lähityökäytäntöjä ja ohjasi kehittämistyötä suljetuissa vankiloissa. Hanke toteutettiin vuosina 2013–2015.
Toimivat lähityökäytännöt ‒ Kehittämistutkimus vankiloiden valvonta- ja ohjaushenkilöstön vuorovaikutuksellisesta lähityöstä -hankkeeseen osallistui alkuvaiheen selvityksessä kahdeksan vankilaa ja lähityöpajaprosessiin pilottivankiloina Sukevan, Vaasan ja Vantaan vankilat.
Vanki lähti liikkeelle
Hankkeessa toteutettiin kuusi työntekijöiden ideoimaa kehittämiskokeilua.
Niissä aktivoitiin selleihinsä vetäytyviä vankeja eri tavoin, koottiin hyvien lähityökäytäntöjen työkalupakkia, perehdytettiin uusia vankeja osastolle uudella tavalla, kehitettiin vankia koskevan tiedon kirjaamiskäytäntöjä ja parannettiin tiedon hallintaa vankien osastolla liikkumisesta ja sijainnista.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valvontahenkilöstön työssä valvonnan ja kuntouttavan otteen välillä on ajoittain yhteensovittamisen ongelmia.
Ongelmat korostuvat haastavissa tilanteissa. Toimintatavat ovat saattaneet vaihdella vartijakohtaisesti. Rajanveto valvontahenkilöstölle ja kuntoutushenkilöstölle kuuluvien tehtävien välillä on ollut epäselvää.
– Vartija joutuu päivittäisessä toiminnassaan puntaroimaan teoissaan, kallistuuko hän esimerkiksi rutiinien sujuvuuden ja turvallisuuden vai yksittäisen vangin kannalta kuntouttavan vuorovaikutteisen teon puolelle, kertoo erikoistutkija Hilkka Ylisassi Työterveyslaitoksesta.
Työntekijät raportoivat myös tilanteista, joissa aktivoivan lähityön ansiosta hankala tilanne saatiin käännettyä onnistumiseksi.
Rajanveto valvontahenkilöstölle ja kuntoutushenkilöstölle kuuluvien tehtävien välillä on ollut epäselvää.
– Esimerkiksi selliinsä pitkäksi aikaa jumittautunut vanki lähti vartijan määrätietoisen ja aloitteellisen toiminnan ansiosta liikkeelle ensin jokapäiväisiin toimiin kuten hakemaan itse iltapalansa osaston jääkaapista ja lopulta osallistumaan toimintaryhmään, Ylisassi sanoo.
Ongelmia ennaltaehkäisevä toiminta lisääntyy
Vartijan työ vankiloissa muuttuu. Työhön kuuluu yhä enemmän kuntouttavaa lähityötä, jonka tavoitteena on muun muassa saada vangit liikkeelle selleistään osallistumaan toimintaan.
Hyvässä vankeinhoidon lähityössä yhdistyvät ongelmia ennaltaehkäisevä valvonta ja kuntouttava, aktivoiva vuorovaikutus.
Lähityön tarkoitus on ohjata vankeja kohti rikoksetonta elämää ja tukea yhteiskuntaan integroitumista. Vartijoilta kuntouttava lähityö vaatii uudenlaista osaamista ja otetta työhön.
Suljetuissa vankiloissa valvontahenkilöstön suora vuorovaikutus vankien kanssa eli lähityö voi tähdätä turvallisuuden takaamiseen, päiväjärjestyksen ylläpitoon ja vangin saattamiseen yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi.
– Valvontahenkilöstön työ on muutoksessa muun rikosseuraamusalan työn rinnalla. Tulevaisuudessa aktivoivan lähityön merkitys korostuu, ja sen edistämiseksi tarvitaan työntekijälähtöistä kehittämistä, Ylisassi toteaa.
Osalla vartijoista ennakkoluuloja
Työntekijät tekevät aktivointia käytännössä usein omasta halustaan, vaikka määräykset eivät suoraan siihen velvoita.
– Säännöillä ja määräyksillä voidaan luoda edellytyksiä ja suuntaa aktivoinnille ja kuntoutukselle, mutta käytännössä kentällä työntekijät tarvitsevat perusteluja ja oikeutuksen kuntouttavalle, aktivoivalle lähityölle, Ylisassi muistuttaa.
Tutkimuksen aikana lähityötä kehitettiin innolla, mutta kehittämistä myös vastustettiin. Sitä vierastettiin vartijan rooliin sopimattomana tai itselle epämieluisana, ja sen pelättiin tuovan lisätöitä.
Sitä vierastettiin vartijan rooliin sopimattomana tai itselle epämieluisana, ja sen pelättiin tuovan lisätöitä.
– Erityisen tärkeää on kannustaa työntekijöitä tarttumaan oman työnsä kehittämiseen, jotta heidän kokemuksensa ja ideansa tulisivat käyttöön palvelemaan vankien kuntoutumista. Vaikuttaminen muuttuvaan työhön tukee samalla työntekijöiden motivaatiota työhönsä, Ylisassi sanoo.
Ylisassin mukaan vankilahenkilökunta tarvitsee foorumeita aktivoivaa lähityötä koskevien kokemusten jakamiseksi ja lähityön edelleen kehittämiseksi. Onnistumisia syntyy, kun työntekijät voivat itse osallistua työnsä kehittämiseen.
Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty käynnissä olevassa Rikosseuraamuslaitoksen vetämässä Lähityöhanke 2016−2017 -hankkeessa.
uutiskirje 
