Brasilian tapahtumat osa demokratian kriisiä

Brasilian http://www.globalis.fi/Maat/Brasilia demokratia ei ole vaarassa politiikan äkkikäänteistä huolimatta. Ne kuitenkin heijastavat maailmassa yleisesti vallitsevaa demokratian kriisiä, arvioi Brasilian yliopiston sosiologian professori Elimar do Nascimento.

1900-luvun loppupuoli todisti demokratian voittokulkua maailmassa, mutta suunta on kääntynyt ja nykymuotoinen demokratia saattaa olla ajan mittaan tuomittu katoamaan, hän jatkaa.

Brasiliassa viralta pantu presidentti Dilma Rousseff on sanonut joutuneensa vallankaappauksen uhriksi.

– Ei se ollut kaappaus, eikä Brasilian demokratia ole lyhyellä tähtäimellä vaarassa. Sen turvaavat kansan ja armeijan asenteet, do Nascimento vakuuttaa.

Roussefin kaataminen laillisin menetelmin heijastaa ”tämän kyvyttömyyttä hallita Brasilian yhteiskuntaa globalisoituneessa maailmassa, jossa moninaiset taloudelliset intressit käyttävät valtiota hyväkseen.” Sama ongelma vaivaa Latinalaisen Amerikan vasemmistoa laajemminkin, hän jatkaa.

Vasemmisto heikkenee, kun taloudelliset ryhmittymät valtaavat alaa politiikassa hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen tappioksi. Se lisää eriarvoisuutta, joka puolestaan on uhka demokratialle, do Nascimento pohtii.

Ympäristö suurin uhka

Demokratiaan kohdistuu muitakin uhkia, jatkaa do Nascimento, joka johtaa yliopiston kestävän kehityksen keskusta ja on mukana kansainvälisessä sivilisaatiotutkimuksessa.

Terrorismi kuuluu demokratian riskeihin, koska sen torjunta keskittyy turvallisuuskoneistojen, valvonnan ja kieltojen vahvistamiseen.

– Ihanteita vailla olevat nuoret kiinnostuvat radikalismista.

Suurin vaara on kuitenkin ympäristökriisi, jota yksittäisten valtioiden 4–6 vuodeksi valitut päättäjät eivät kykene ratkaisemaan.

– Ilmastomuutos voi kiihtyä nopeasti, jolloin ongelmien ratkaisussa on turvauduttava autoritaarisiin toimiin, do Nascimento ennustaa.

– Valinta tapahtuu vapauden ja hengissä säilymisen välillä.

Menneisyyden jäänne

Vauraus keskittyy maailmassa yhä harvempiin käsiin, Euroopassa vahvistuu äärioikeisto, ja Latinalaisen Amerikan vasemmisto horjuu.

Demokratian kriisi näkyy kansalaisten heikkenevänä uskona edustukselliseen järjestelmään, joka ei vastaa nykymaailman ja tiedonvälityksen monimutkaisuutta, pohtii riolaisen Fluminensen yliopiston historian professori Daniel Aarão Reis.

Ilman uudistamista demokratiasta on tulossa historiallinen jäänne, hän arvioi.

– Kuihtuminen voi viedä vuosikausia ja riippuu monista tekijöistä, mutta on yhä selvempää, että nykyinen demokratia ei kykene ratkomaan aikamme sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia ongelmia, Reis uskoo.

Vallan tasapaino

Brasiliaa hallitsi vuodet 1964–1985 sotilasdiktatuuri, minkä vuoksi demokratialla on Reisin mukaan yhä hennot juuret. Oli kuitenkin loogista, että vapauden kasvaessa ja tasa-arvon toivossa valtaan äänestettiin vasemmisto ja jopa entisiä sissejä, kuten Rousseff.

Reis arvioi, että Brasilian demokratian vankin tuki onkin arvojen sijasta jonkinlainen vallan tasapaino, joka vahvistettiin vuoden 1988 perustuslaissa. Se estää yhtä ryhmää murskaamasta toista.

Kansan tyytymättömyys on viime vuosina näkynyt mielenosoituksissa, joiden pääkohde on ollut korruptio. Siitä syytettiin Rousseffia ja tämän työväenpuoluetta, mutta useimmille on selvää, että mädännäisyys leimaa koko poliittista elämää.

Reisin korostamaa tasapainoa kuvastaa sekin, että pian Rousseffin viraltapanon jälkeen Brasiliassa alkoivat laajat mielenosoitukset hänen seuraajakseen varapresidentin paikalta noussutta Michel Temeriä vastaan.

Englanninkielinen versio