Espanjassa valittiin sunnuntaina alueparlamentit Galiciassa ja Baskimaassa. Selkein yhteinen nimittäjä tuloksissa oli sosiaalidemokraattisen PSOE:n tappio.
Ensi kertaa mukana ollut, Podemosin ympärille syntynyt uusi vasemmistoryhmittymä sai sosiaalidemokraatteja enemmän ääniä sekä Galiciassa että Baskimaassa.
Podemosillakaan ei kuitenkaan ole aihetta kovin suuriin juhliin. Se sai kummallakin alueella selvästi vähemmän ääniä verrattuna sekä gallupeihin että alueelliseen ääniosuuteensa parlamenttivaaleissa.
Uusien puolueiden nousukiito pysähtyi aluevaaleissa.
Espanjassa järjestettiin valtakunnalliset vaalit sekä viime joulukuussa että kesäkuussa. Kesäkuun vaalit eivät ratkaisseet jumittunutta tilannetta, ja pääministeri Mariano Rajoyn konservatiivipuolue PP:n hallitus on istunut toimitusministeriönä jo yli yhdeksän kuukautta.
Mikäli uutta hallitusta ei saada tälläkään kertaa kasaan lokakuun loppuun mennessä, edessä ovat jälleen uudet vaalit, jotka osuvat keskelle joulun pyhiä.
Hankala asetelma
Perusasetelma valtakunnallisesti on se, ettei kumpikaan vanhoista suurpuolueista pysty muodostamaan hallitusta yksin, eikä edes yhden poliittisesti mahdollisen koalitiokumppanin kanssa.
Rajoyn PP:lle (kansanpuolue) helpoin liittolainen olisi toinen viime vaalikaudella syntyneistä uusista puolueista, keskustalainen Ciudadanos. Niiden yhteinen paikkamäärä jää kuitenkin uupumaan 350-paikkaisessa parlamentissa enemmistöön tarvittavasta 176 paikasta toistakymmentä paikkaa.
Lisäksi Ciudadanos on vaatinut, että Rajoy ei ole PP:n pääministeritarjokas.
Demarit ongelmissa
Toinen tunnusteluissa esillä ollut koalitio rakentuisi sosiaalidemokraateista (PSOE), Podemosista ja Ciudadanosista. Suurin este tälle on se, etteivät Podemos ja Ciudadanos suostu menemään toistensa kanssa hallitukseen.
Kaikki koalitiot ovat vaikeita sekä Podemosille että Ciudadanosille, koska ne syntyivät ja nousivat nimenomaan vastaliikkeinä kahdelle vanhalle korruptoituneelle suurpuolueelle.
Kahden suuren koalitiolla olisi enemmistö, mutta sitä ei ole tulossa. Sen sijaan mahdollisena on pidetty vaihtoehtoa, jossa PSOE tyhjää äänestämällä sallisi PP:n vähemmistöhallituksen.
Roima tappio Galician ja Baskimaan vaaleissa ei ainakaan helpota PSOE:n johtajan Pedro Sánchezin valintatilannetta.
Podemos kiistelee taktiikasta
Pitkä hallituskriisi on alkanut rasittaa myös huiman nousukiidon pari vuotta sitten saanutta Podemosia. Puolueen sisällä on puhjennut kitkerä kiista taktiikasta.
Galician vaaleissa sunnuntaina Podemosia edustava paikallinen liittoutuma En Marea sai 19,1 prosenttia äänistä. Joulukuun parlamenttivaaleissa En Marea sai Galician äänistä 25,0 prosenttia ja kesäkuussa 22,2 prosenttia.
Baskimaan paikallinen Podemos-liittoutuma Elkerrekin Podemos sai 14,8 prosenttia. Joulukuun vaaleissa se ei ollut tässä muodossa mukana, mutta kesäkuussa se sai Baskimaan äänistä peräti 29,1 prosenttia.
Ristiriitaisia tuloksia
Muitten puolueitten osalta Baskimaan ja Galician vaaleilla ei ollut yhteistä trendiä.
Galicia on pääministeri Rajoyn kotimaakunta. Siellä paikallinen kansanpuolue eli PPdeG ylitti ennusteet ja lisäsi kannatustaan pari prosenttiyksikköä 47,5 prosenttiin. Tällä tuloksella se luonnollisesti säilytti yksinkertaisen enemmistönsä alueparlamentissa.
Väestöltään pienemmässä Baskimaassa PP sen sijaan menetti jonkun verran. Runsaan kymmenen prosentin kannatuksella se ei ole maakunnallisesti suurpuolue.
Podemos on Baskimaassa kolmantena. Kaksi suurinta puoluetta ovat baskinationalistisia, joista konservatiivinen EAJ/PNV lisäsi kannatustaan muutamalla prosenttiyksiköllä ja vasemmistolainen EH Bildu menetti saman verran.
Baskimaassa PSOE romahti. Se menetti 7 prosenttiyksikköä ja päätyi 11,9 prosentin kannatukseen.
Galiciassa demarien tappio oli 2,7 prosenttiyksikköä ja tulos 17,9 prosenttia.
Huomionarvoista on, että Ciudadanos menestyi heikosti molemmilla alueilla. Galiciassa se sai 3,4 prosenttia ja Baskimaassa 2,0 prosenttia. Kummassakin se menetti kannatustaan, Galiciassa yli puolet.
uutiskirje 
