JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen esittää 10 euron minimituntipalkan hyväksymistä. Hän muistuttaa, että Suomessa on paljon pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat alle 1 700 euroa kuukaudessa.
Kaikilla aloilla ei ole työehtosopimusta eikä siten myöskään vähimmäispalkkaa. Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan kohtuullinen palkka on 60 prosenttia kunkin maan kansallisesta keskipalkasta.
– Jos Suomi vihdoinkin sitoutuisi tähän säännökseen, jokaiselle pitäisi maksaa vähintään 10 euron tuntipalkkaa tai 1 700 euroa kuukaudessa.
Vähimmäispalkkojen nousulla voitaisiin myös torjua niin sanottuja keltaisia työehtosopimuksia.
Vähimmäispalkka lisää tasa-arvoa
Vähimmäispalkka lisäisi myös tasa-arvoa, koska pienipalkkaisten enemmistö on naisia.
– Vähimmäispalkka ei rapauttaisi työehtosopimusjärjestelmää, vaan jopa vahvistaisi sitä, Asara-Laaksonen arvioi.
SAK:n tavoite on, että työehtosopimusten vähimmäispalkka olisi 1 800 euroa kuukaudessa.
–Toiseen suuntaan vetävät monet oikeistopoliitikot ja virkamiehet, jotka rummuttavat matalapalkkatyön lisäämistä keinona vahvistaa valtiontaloutta. Matalapalkkatöiden runsastuminen vain lisäisi eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Ostovoima ja kotimarkkinat kärsisivät, toteaa Asara-Laaksonen.
Työehtosopimusten yleissitovuudesta pidettävä kiinni
– Samalla merkittävä osa palkkakustannuksista siirtyisi työnantajilta valtion ja veronmaksajien itsensä maksettavaksi, koska matalapalkkaiset ihmiset joutuvat täydentämään toimeentuloaan sosiaaliturvan avulla.
Työehtosopimusten sitovuudesta on pidettävä kiinni jatkossakin, Asara-Laaksonen toteaa.
– Sen rinnalla kohtuullista palkkaa koskeva säännös olisi keino parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa.
Vähimmäispalkkojen nousulla voitaisiin myös torjua niin sanottuja keltaisia työehtosopimuksia, joilla tarkoitetaan työnantajan perustamien ammattiliittojen tekemiä palkkoja romuttavia sopimuksia.
Vuorotteluvapaata vahvistettava
Asara-Laaksonen toivoo, että parhaillaan käytävissä työllisyyttä edistävissä neuvotteluissa kolmikannassa eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken otetaan vakavasti työn alle vuorotteluvapaajärjestelmän vahvistaminen.
Hän huomauttaa, että työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan mukaan vuorotteluvapaasijaisuudet, työttömyysetuudella opiskelu ja valtiosektorille työllistäminen olivat vuonna 2014 parhaiten työllistäviä työvoimapoliittisia toimenpiteitä.
– Olemme JHL:ssä tienneet tämän, ja siksi olemme pitäneet jo vuosia esillä sekä vuorotteluvapaajärjestelmän säilyttämistä että kehittämistä.
– Opiskelun mahdollistaminen työttömyysturvalla taas on tärkeää muun muassa työelämän murrostilanteissa.
lehti 