KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kommentti: Missin tulojen yhteiskunnallinen merkitys

Verotietojen julkistaminen puhuttaa kerran vuodessa. Suurin osa tiistaina julkaistavien verolistojen tiedoista on täyttä asiaa.

Verotietojen julkistaminen puhuttaa kerran vuodessa. Suurin osa tiistaina julkaistavien verolistojen tiedoista on täyttä asiaa.

Vuosittaisessa veropäivässä on tirkistelyäkin, mutta pääosin avoimuus tuo julki olennaisia tietoja.

Kai Hirvasnoro
1.11.2016 15.12
Fediverse-instanssi:

Tänään on taas päivä, jolloin media on liekeissä julkistaessaan tunnettujen suomalaisten viime vuoden tulot ja verot. Monet kiristelevät hampaitaan, koska eivät haluaisi tietojaan riepoteltavan julkisuuteen. Heille tämä on kateuspäivä. Avoimuutta taas perustellaan verotietojen yhteiskunnallisella merkityksellä.

Osa nimilistoista on pelkkää tirkistelyä, mutta suuri osa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa.

Merkittävää on, että verotiedot osoittavat kerran vuodessa havainnollisesti ansiotuloveron ja pääomatuloveron eron. Kymmenestä viime vuoden suurituloisimmasta kahdeksan ansaitsi viime vuonna vähintään 16 miljoonaa euroa pääomatuloina ja siihen verrattuna taskurahoja palkkatuloina. Heidän tyypillinen veroprosenttinsa oli 33.

Ne kaksi olivat peliyhtiö Supercellin perustajia. Heistä Ilkka Paanasen ansiotulot olivat 12,3 miljoonaa ja pääomatulot 5,3 miljoonaa. Hänen veroprosenttinsa oli 46,7.

Jakautumisen kasvun moottori

Pääomatuloista alkoi jo 1990-luvulla muodostua erityisesti ylimpien tuloluokkien keskeisin tulomuoto. Se taas näkyy tulo- ja varallisuuserojen kasvuna.

Kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissa elokuussa osoitettiin, käytettävissä olevien reaalitulojen keskimääräinen vuosikasvu ylimmälle prosentille vuosina 1990–2014 oli lähes kaksinkertaista ajanjaksoon 1966–1990 nähden, jolloin tulontasausta vielä harjoitettiin. Alimmissa tuloluokissa tulot taas eivät juuri kasvaneet.

Varallisuudessa tapahtui samanlainen jako kahteen. Vuosien 2009 ja 2013 välisenä aikana kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi kaikkiaan 5,6 prosenttia. Kasvu on kohdistunut ennen kaikkea suurituloisiin. Kolmen suurimman tulokymmenyksen nettovarallisuus kasvoi 11,8 prosenttia, muissa tuloryhmissä nettovarallisuus pieneni yhteensä 1,5 prosenttia.

Johtopäätös: pääomatulot ovat houkuttelevan alhaisesti verotettuja ja se on keskeinen syy suomalaisten jakautumiseen kahtia.

Vieläkin pienempi veroprosentti

Sitä verolistat eivät kerro, että todellisuudessa suurituloisimmat ansaitsivat vieläkin enemmän kuin kymmenen kärjen 16–45 miljoonaa euroa. Ne ovat verottajan tietoon tulleita tuloja, joista on tehty tiettyjä vähennyksiä.

Listoissa ei oteta huomioon myyntivoittojen verotonta hankintameno-osuutta, joka on 40 prosenttia yli 10 vuotta omistetusta omaisuudesta ja 20 prosenttia sitä lyhyemmän ajan omistetusta omaisuudesta. Niissä ei myöskään näy se, että pörssiosakkeiden osingoista 15 prosenttia on verotonta tuloa.

Vuosi sitten Esko Seppänen arvioi, että näiden poikkeusten takia suurituloisten veroprosentti arvioitiin yli kymmenen prosenttiyksikköä yläkanttiin. Kun se viime vuonna ilmoitettiin yleensä 32:ksi, oli se todellisuudessa oli noin 19.

Johtajien talkoita ei tullut

Myös se omituisuus tahtoo unohtua, ettei pääomatuloista makseta kunnallisveroa. Isorikkaatkin laittavat lapsensa ainakin peruskouluun. He eivät kuitenkaan sen ja muiden kuntapalveluiden rahoittamiseen.

Aivan olennaista yhteiskunnallista tietoa on sekin, etteivät pääministeri Juha Sipilän vetoomukset johtajien palkkamaltista, siis talkoista, kiinnostaneet ketään. Päinvastaista suuntaa näytti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, joka ansaitsi viime vuonna 376 584 euroa, missä korotusta oli kymppitonnin verran. Häkämies ansaitsi kuukaudessa enemmän kuin ne julkisen sektorin naiset vuodessa, joilta ensi vuonna leikataan lomarahaa.

Lopulta aivan olennaista tietoa on sekin, etteivät missit ja tosi-tv-tähdet ansaitse juuri mitään. Nopea pintajulkisuus ei kannata. Toivottavasti tämä verotieto menee perille niille koululaisille, jotka siitä haaveilevat ja mielenkiinto siirtyy olennaiseen, siis koulunkäyntiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset