Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) näkee uhkaavissa metsurilomautuksissa selvän syy-yhteyden viime keväänä tapahtuneeseen Metsähallituksen metsätaloustoimintojen yhtiöittämiseen.
– Asia on päivänselvä. Aikaisemmin lomautuksiin ei ole menty. Yhtiöittämisen myötä tulostavoitteet kovenevat ja muu jää syrjään.
Metsähallituksen Metsätalous Oy ilmoitti lokakuun lopulla käynnistävänsä kaikkia 357 metsuria koskevat yt-neuvottelut. Tarkoitus on lomauttaa metsurit tammikuun alun ja maaliskuun lopun väliseksi ajaksi.
Viimekeväisessä metsähallituksen yhtiöittämisessä hallitus vetosi EU:n sanelemaan pakkoon. Sellaista pakkoa ei kuitenkaan ilmeisesti ollut.
Yhtiö perustelee lomautuksia kilpailukyvyn turvaamisella ja kannattavuuden parantamisella. Sydäntalvi on yhtiön mukaan kustannuksiltaan kallein ajanjakso metsurityössä.
Mustajärven mukaan uuden osakeyhtiön toimintaperiaatteissa on tapahtunut jyrkkä muutos aikaisempaan.
– Ennen yhtiöittämistä työnantajan ja työntekijöiden kesken on voitu sopia joustavista järjestelyistä, ettei lomautuksiin tarvitse mennä. Sydäntalven päiviä on esimerkiksi tehty etukäteen sisään.
Niin olisi Mustajärven mielestä voitu menetellä nytkin, jos olisi löytynyt halua. Hänen mukaansa Metsätalous Oy laistaa laissa mainituista työllistämisvelvoitteistaan.
Mustajärvi huomauttaa, että myös hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä todetaan, että ”yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisella aikaansaadut hyödyt eivät vähene”.
– Minusta ne kyllä vähenevät, jos 357 metsuria aiotaan lomauttaa kolmeksi kuukaudeksi. Muut tavoitteet kuin tuloksenteko jäävät jalkoihin, kun on menty yhtiömuotoon.
Lomautussuunnitelmat ovat kuuma peruna erityisesti Mustajärven vaalipiirissä Lapissa, jossa Metsähallituksen palveluksessa työskentelee noin 150 metsuria.
Kiistelty yhtiöittäminen
Uusi metsähallituslaki astui pitkän kiistelyn ja monipolvisen valmistelun jälkeen voimaan 15. huhtikuuta. Siinä Metsähallituksen liiketoiminta siirrettiin valtion kokonaan omistamaan osakeyhtiöön Metsätalous Oy:hyn.
Käytännön toimintaan yhtiöittämisellä ei pitänyt olla vaikutusta. Liiketoiminnassa otetaan lain mukaan huomioon yhteiskunnalliset velvoitteet, kuten luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, työllisyyden edistäminen sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon vaatimukset.
Mustajärvi varoittaa Metsähallitusta siitä, että piittaamaton suhtautuminen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin saattaa nostaa vastarintaa Lapissa. Voidaan kokea, ettei Metsähallituksella ole entistä roolia kaikkien intressiryhmien kuulijana.
– Voi käydä niin, että eri lähteistä kumpuava tyytymättömyys Metsähallitukseen löytää toisensa ja uudet metsäsodat voivat syttyä Lapissa.
Viimekeväisessä metsähallituksen yhtiöittämisessä hallitus vetosi EU:n sanelemaan pakkoon. Sellaista pakkoa ei kuitenkaan ilmeisesti ollut. Yhtiöittämisen vastustajat tarkistivat asian useaan otteeseen EU-komissiosta.
Mustajärvi pitää yhtiöittämistä Sipilän hallituksen ideologisena valintana, jonka hedelmiä nyt korjataan.
uutiskirje 
