Suomen politiikassa muhii joko uusi jytky tai ennätyksellinen passiivisuus seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kaikkien viime aikoina julkaistujen barometrien mukaan suomalaiset ovat ennätyksellisen kyllästyneitä kaikkiin puolueisiin ja myös niiden muodostamiin koalitioihin.
Tuorein merkki edessä olevista turbulenteista ajoista on ajatuspajan e2:n maanantaina julkaisema tutkimus Miksi hallitukset kompuroivat? Se keskittyy eri puolueita yhdistäviin asioihin, mutta löytää etupäässä vain erottavia. Sen enempää hallituspuolueiden kuin punavihreän oppositionkaan on vaikea löytää yhteistä näkemystä juuri mistään asiasta.
Tyytymättömyydestä ja epävarmuudesta kertoo myös Ylen tuorein kuukausigallup. Puoluekantansa kertoneita oli lokakuussa alle 60 prosenttia vastaajista. Kiveen hakattua puolueuskollisuutta ei ole kuin pienellä joukolla äänestäjistä, sanoi Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen.
Kantar TNS:n lokakuun lopulla julkaisemasta puoluebarometrista ilmeni, että suomalaiset ovat tyytymättömiä sekä hallituksen että opposition toimintaan. Mittauksia on tehty vuodesta 1991. Juha Sipilän hallitus sai kuudenneksi huonoimman arvosanan, mutta silti opposition toimintaa pidettiin vielä huonompana.
Kaiken lisäksi jotain puoluetta kannattavistakin hyvin suuri joukko on tyytymättömiä omiensa toimintaan, SDP:n kannattajista jopa yli puolet. Saman tutkimuksen mukaan ensi kevään kuntavaalit eivät kiinnosta senkään vertaa kuin edelliset, joissa äänestysaktiivisuus jäi 58,3 prosenttiin.
Yhteistä kaikille kolmelle kyselylle on suuri pettymys perussuomalaisiin. Se näkyy tietysti kuukausittain julkaistavissa gallupeissa romahtaneina numeroina, mutta myös niin, että puoluetta viimeksi äänestäneet ovat heittäneet hanskat tiskiin tai siirtyneet eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin, kertoi e2:n tutkija Ville Pitkänen maanantaina.
Eduskuntavaaleihin on aikaa vielä 2,5 vuotta, mutta vaalien kiinnostavimmaksi kysymykseksi alkaa nousta se, mihin perussuomalaisiin pettyneet seuraavaksi siirtyvät. Puolueen sisälle ennakoidaan ennen vaaleja soinilaisten ja halla-aholaisten yhteenottoa. Jos jyrkän kansallismieliset eivät saa puoluetta haltuunsa, nousee nykyisten eduskuntapuolueiden ulkopuolelle vaihtoehto tai useita, jotka saavat kaiken tähän mennessä koetun näyttämään pyhäkoululaisten kinastelulta.
Nyt on jo viritelty ”puoluevallan” ulkopuolista Reformi-koalitiota, jonka riveissä eduskuntaan mielivät pahimmat tapaukset Ilja Janitskinista James Hirvisaareen.
Toisaalta vasemmisto–oikeisto-jako on viime aikoina jyrkentynyt ja koko punavihreä oppositio sijoittaa itsensä voimakkaasti vasemmalle. Jytkyn ja passiivisuuden lisäksi on kolmaskin tie: punavihreät löytävät toisensa, tarjoavat konkreettisen vaihtoehdon ja muuttavat Suomen suunnan.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 