Lukioiden ylläpito ja homekoulujen korjaus ovat joillekin kunnille liian suuria menoeriä sote-uudistuksen jälkeen. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä ennustaa kuntaliitoksia.
Koulutusmenot vievät sote-uudistuksen jälkeen keskimäärin 60 prosenttia kuntien budjeteista. Pitkälän mukaan koulutusmenojen suuruus saattaa tulla monelle kunnalle yllätyksenä.
Ongelmia syntyy, kun jokaiselta kunnalta otetaan 12,3 prosenttiyksikköä veroasteesta maakuntien sote-menoihin. Häviäjiä ovat ne, jotka ovat onnistuneet pitämään sote-menonsa alle tuon leikkausrajan ja joilla on suuret koulutusmenot.
Velkaisille kunnille muutos on vielä rajumpi. Velka jää, mutta velanmaksukyky heikkenee, koska veroprosentti jäädytetään vuosiksi 2020 – 2021.
Uudenlaista ajattelua tarvitaan
Varhaiskasvatusuudistus, uusi perusopetussuunnitelma, ammattikoulu-uudistus ja lukioverkko vaativat kunnallisilta päättäjiltä entistä enemmän paneutumista.
– Koulutus- ja kulttuuriasioista ei kunnanhallituksissa ole juuri puhuttu. Vastaisuudessa ne ovat kunnan suurin menoerä eikä koulutusmenojen kasvamiseen ole oikein varauduttu, Pitkälä toteaa.
Hän muistuttaa, että homekoulujen korjaukset ovat kunnille iso menoerä. Yhdessä kaupungissa koulujen korjausaste on peräti 120 prosenttia.
Monia kouluja ei Pitkälän mukaan kannata edes korjata, sillä vanhat tilat eivät sovellu uuden perusopetussuunnitelman mukaiseen oppimiseen. Vähemmilläkin tiloilla tulee toimeen, kun luokkahuoneiden sijaan oppilaat voidaan viedä kirjastoihin, museoihin ja nuorisotiloihin.
Lukioverkko harvenee?
Varsinkin pienten lukioiden ylläpito on kallista. Kunnat joutuvat satsaamaan niihin jo nyt paljon omaa rahaa.
Pitkälä toteaa, että ainoastaan Jyväskylän ja Vantaan lukioissa yksikköhinta eli menot oppilasta kohden on saatu sellaisiksi, että valtionosuus kattaa menot.
– Kunnat joutuvat miettimään, mihin voimavarat riittävät ja voidaanko lukiota jatkaa kuntayhtymän turvin.
Jos kunnat lähtevät leikkauslinjalle, säästöt kohdistuvat helposti oppituntien määrään ja ryhmäkokoihin.
– Opetusalan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan opettajille maksetaan opetustuntien mukaan. Kun niitä vähennetään, kunnan menoerä pienenee. Samaan päästään suurentamalla ryhmäkokoa, Pitkälä toteaa.
Käykö tässä niin, että koulutuksen eriarvoisuus kasvaa kuntien kesken?
– Kyllä. Näitä koulutuksen asioita ei ole mietitty lainkaan sote-uudistuksen yhteydessä, Pitkälä sanoo.
uutiskirje 
