KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Luontoselvitykset pitää tehdä ennen kaavoitusta”

Kaavoituksessa pitäisi aina tukeutua laadukkaisiin luontoselvityksiin, muistuttaa Kaija Helle.

Kaavoituksessa pitäisi aina tukeutua laadukkaisiin luontoselvityksiin, muistuttaa Kaija Helle. Kuva: Antti Yrjönen

Monet kaavataistelut läpi käynyt luonnonsuojelija Kaija Helle pitää tärkeänä, että joka kunnassa tehtäisiin kaavoituksen kokonaissuunnitelma.

Sirpa Koskinen
21.11.2016 8.44
Fediverse-instanssi:

Vaikuttaminen kunnan maankäyttöön ja kaavoitukseen on säädetyistä apuvälineistä – kuten osallistamisesta – huolimatta vaikeaa kuntalaisille ja myös kunnan luottamushenkilöille.

Nokialaisella Kaija Helteellä on antaa muutamia vinkkejä siihen, miten ympäristökysymyksistä huolestuneet luottamushenkilöt voisivat nykyistä paremmin varmistaa sen, ettei kaavapäätöksillä anneta rakennettavaksi vaikkapa tärkeitä viher- ja virkistysalueita.

Yksi sellainen on kaavoituksen kokonaissuunnitelman tekeminen.

Rakentamisen kasvupakon rinnalla luonto on vain välttämätön paha.

Eroon räiskinnästä

– Nythän meillä kaavoitetaan räiskimällä rakennuksia sinne, missä vapaata metsämaata sattuu olemaan, Helle sanoo.

Kokonaissuunnitelmassa näkyisi rakennetut alueet sekä kaikki kunnan alueella olevat metsä- ja viheralueet ja myös niiden laatu.

– Näin nähtäisiin kaavojen kokonaisvaikutus. Ja aina kun uusi kaavoitus alkaa, se skaalattaisiin siihen jo rakennettuun.

Kerran vuodessa kuntien tulee tehdä kaavoituskatsaus. Se ei kuitenkaan Helteen mukaan riitä. Kokonaissuunnitelman tehtävää ei täytä myöskään maakuntakaavat.

– Kokonaissuunnitelma olisi toki yksi lisätyö kunnalle, mutta riittäisi että se tehdään 10-15 vuoden välein.

Ylimitoitetut kasvuennusteet

Maakuntakaavoja Helle pitää vaarallisina niiden ylimitoitettujen kasvuennusteiden vuoksi. Niiden painotus on hänen mukaansa lähes poikkeuksetta energiayritysten, kiviaineksia hyödyntäjien ja tiestön rakentajien puolella. Luonnon säilyminen on toissijaista.

Helle muistuttaa, että maakuntakaavoilla on vain suuntaa-antava tehtävä, ei lain sitovuutta. Silti kuntien päättäjät ja muut edunvalvojat katsovat ensimmäisenä maakuntakaavan määräyksiä.

– Asutusta ei pitäisi oikeastaan maakuntakaavalla ollenkaan määrittää, hän sanoo.

Sen sijaan siinä olisi hyvä määritellä isot maakunnalliset virkistysalueet kuten kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet.

– Sillä voidaan lisäksi määritellä teollisuusalueet, mielellään keskitetysti sekä infrastruktuuri, Helle sanoo.

Laatua luontoselvityksiin

Helle toivoo, että kuntapoliitikot osaisivat vaatia kunnollisia ja laadukkaita luontoselvityksiä.

– Niistä osa on aivan ala-arvoisia.

Luontoselvityksen pohjalta rakentamismahdollisuuksia pystyttäisiin pohtimaan ottamalla huomioon kestävän kehityksen, ilmastonäkökulman, ekologisen selkärepun sekä tietysti luonnon monimuotoisuuden vaatimukset.

Vaatimusten toteutuminen tarkoittaa esimerkiksi liikkumisessa julkisen liikenteen käyttöä.

– Eikä Tampereen Vuoreksen kaltaisia satelliittilähiöitä pidä rakentaa.

Helle ei tietenkään vastusta rakentamista sinänsä. Kyse on vain siitä minne rakennetaan. Asuinrakentamisessa hän suosisi korkeita kerrostaloja kaupunkien keskustoissa.

– Keskustat saa pysymään elävinä, kun siellä on asukkaita, joille on palvelut.

Aiesopimukset huolettavat

Nykyisin on varsin yleistä että kunta ottaa rakennusurakoitsijan mukaan jo kaavan suunnitteluun. Tähän tähtäävissä aiesopimuksissa määritellään jo melko tarkkaan tulevat asuinneliömetrit ja muut pyrkimykset.

Helteeltä nämä aiesopimukset saavat tuomion. Niiden avulla kuntapoliitikkoja johdetaan hänen mukaansa helposti harhaan.

– Aiesopimukset ovat demokratian kahlitsemista. Siinä lyödään ensin tavoite lukkoon ja vasta jälkikäteen kuullaan kansalaisia. Joku rahahan tätä ajaa. Ja monet poliitikot on siihen kytköksissä.

Aiesopimuksia alkoi Helteen mukaan syntyä samoihin aikoihin, kun maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1990-luvun lopulla.

– Laki velvoitti kaavoittajan osallistamaan kuntalaiset kaavan valmisteluun. Joissain kunnissa osallistamisesta on valitettavasti tullut sirkusta, vaikka toki onnistumisiakin on, Helle tietää.

Vuores – miten ei pitäisi tehdä

Vuores Tampereella on Helteen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten ei pitäisi tehdä. Helle seurasi suunnittelua läheltä, sillä hän oli mukana osallistamisryhmässä varajäsenenä. Hän muistelee, että ryhmässä ei mielipiteitä kirjattu ylös, jos et itse sitä pyytänyt.

– Ja yleisötilaisuuksissa piti etukäteen pyytää puheenvuorot kirjallisina ja kaikki videoitiin. Mene siinä sanomaan kaavoittajan ja virkamiesten edessä mitään. Ne tilaisuudet olivat tosi farsseja.

Vuoreksessa ei Helteen mukaan luontoarvoilla ollut mitään merkitystä.

– Purolehto ei voi säilyä sellaisessa puristuksessa johon se tungettiin. Eivätkä uhanalaiset lajit.

Nyt Tampereella tapellaan Eteläpuistosta. Kansalaismielipide on vahvasti sitä vastaan.

– Mutta siitä ei näytä olevan mitään hyötyä. Rakennusoikeutta on tulossa massiivisesti, Helle sanoo.

Selkeät mitoitukset

Luontoasiantuntemuksen marginalisointi ihmetyttää Hellettä.

– Sille ei rakentamisen kasvupakon rinnalla anneta mitään arvoa. Luonto on vain välttämätön paha.

Ehkä tilannetta voitaisiin parantaa antamalla kaavoittajille nykyistä selvemmät mitoitukset siitä, miten paljon asukasta kohden viher- ja lähivirkistysalueita pitää olla kaava-alueella. Ympäristöministeriön ohjeistus on kyllä jo olemassa, mutta ongelmana on Helteen mukaan se, että viheralueiden laatuun ei kiinnitetä huomiota. Golfkentätkin lasketaan virkistysalueiden pinta-alaan, vaikka niihin on asiaa vain lajin harrastajilla.

– Viheralueeksi ei kelpaa 20 metriä leveä käytävä, jonka keskellä menee kevyen liikenteen reitti, hän sanoo.

Tampereen Pispala on Helteen mukaan aivan ylirakennettu ministeriön ohjeisiin nähden. Samaa voi hänen mukaansa sano Helsingissä Keskuspuistosta.

– Pohjoisosassa tilanne on hyvä, mutta ne eteläisemmätkin alueet olisivat ihan yhtä tärkeitä säilyttää, hän kommentoi Helsingissä äskettäin hyväksyttyä yleiskaavaa, joka leikkaa osia Keskuspuistosta.

Sudenkuoppia lakiluonnoksessa

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka tavoitteita sidottiin jo hallitusohjelmassa.

– Lakiin on tehty muutoksia, jotka toteutuessaan tulevat rapauttamaan demokraattista päätöksentekoa ja kaavoituksen sisällön valvontaa. Muutokset kuormittavat kansalaisten osallistamista, arvio Kaija Helle.

Yksi lakiluonnoksen sudenkuoppa on hänen mukaansa kuntien päätösvallan kasvattaminen kaavoituksessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Valtion ympäristöviranomaisilta puolestaan vähennetään keinoja kaavoituksen ja rakentamisen lainmukaisuuden valvontaan. Tämä kasvattaa vähäisillä resursseilla toimivien ympäristöjärjestöjen ja asukkaiden vastuuta kaavojen sisällön ja laillisuuden seuraamisessa. Toteutuessaan tämä voi johtaa kuntakohtaisesti jopa mielivaltaisiin lopputuloksiin. Valtion ympäristövalvontaa ei voi siirtää kansalaisille.

Hallitusohjelman mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi ja niiden valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan.

– Valtion keskeinen ympäristöviranomainen ei siis jatkossa enää saisi ohjata kuntien maankäyttöä, vaan ainoastaan konsultoida.

Lisäksi niiden valitusoikeutta rajoitetaan merkittävällä tavalla.

– Näin siis esitetään, vaikka selvitykset osoittavat kiistatta ELY-keskusten valittavan harvoin. Tätä loogisen päättelyn helmeä on mahdoton ymmärtää, Helle sanoo.

Kolmas luonnon kannalta merkittävä heikennys koskee maisematyöluvan poistamista.

– Kunnat ovat voineet tällä vaikuttaa yleiskaava-alueiden metsien hakkuisiin. Nyt se ehdotetaan poistettavaksi kaikilta maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta. Muutos on metsäluonnon turvaamisen kannalta vahingollinen ja ehdotus on vailla perusteita, Helle sanoo.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset