Vantaan Koivukylän ostari on rohjake

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Miltä Koivukylässä näyttää?

Ohut lumikerros peittää pahimmat rosoisuudet, mutta lumesta riippumatta näkee, että Koivukylä on elänyt parhaat päivänsä. Kaupunkisuunnittelu on kävelijän kannalta tylyä. Kylän halkoo kaksi isoa väylää, aseman suuntaan vievä Koivukylän puistotie ja pohjois-eteläsuunnassa Kytötie. Kävelijän pitää kivuta portaita päästäkseen paikasta toiseen.

Onneksi on sentään Rautkallion ylikulkusilta, jota pitkin pääsee kerrostaloihin, päiväkotiin, Kaffnetin asukastilaan ja Havukosken nuorisotaloon.

Portaissa laatat irvistelevät, ja Koivukylässähän portaita riittää. Kerran kaunis vesilähde ei enää ole kesäisin toiminnassa, näyttää Rauno ”Rauski” Mäkinen, eläkkeellä oleva Vantaan kaupungin viranhaltija ja alueen aktiivi.

Ostoskeskuksessa on kaljakuppiloita, pitserioita, kampaamo ja etnisiä ruokakauppoja. Vieressä on Lidl, mutta venäläinen bliniravintola ei pärjännyt. Seinissä on tägejä. Pankkiautomaatti on, mutta ei pankkeja. Kirnussa (järjestöjen käyttämä tila kirjastossa) oli aiemmin yhteispalvelupiste, mutta keskittämisen takia lähin Vantaa-info on nyt neljän kilometrin päässä Tikkurilassa tai Korsossa.

Mikä koivukyläläisiä harmittaa?

Koivukylä on yhteisöllinen paikka, niin hyvässä kuin pahassakin. Jokainen koivukyläläinen näkee kylänsä omin silmin. Yhteistä harmistusta aiheuttava seikka on epäviihtyisyys.

Eläkkeellä oleva taksiyrittäjä ja vasemmiston kuntavaaliehdokas Ahti Dahl toivoo, että harmaalle pinnalle maalattaisiin seinämaalauksia.

– Kesäisin koko tori on yhtä suurta anniskelualuetta. Kuka juo baarin, kuka omia juomia, Mäkinen kertoo.

– Vanhustentalon asukkaat eivät kuulemma uskalla asua enää tuossa kirjaston vieressä.

– Meneillään on Koivukylän keskustan ideakilpailu, mutta sitten, kun on kaavoituksen aika, paikallisten pitäisi saada tuoda esiin näkemyksiään. Me tarvitsemme asukastilan. Kaupunki haluaa ennen kaikkea rakennuttaa asuntoja, se kun on hyvää bisnestä. Tänne muuttaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat eläneet marginaalissa. Niin oli 50 vuotta sittenkin. Meidän pitäisi olla valmiita auttamaan heitä, eläkkeellä oleva peruspalvelujohtaja Jaakko Vastamäki sanoo.

– En koe kirjastossa majailevan nuorison olemassaoloa ahdistavaksi. Ne, jotka ovat tipahtaneet rattailta ja tarvitsisivat apua, eivät tänne edes tule. Heidän auttamisekseen ei valitettavasti tehdä mitään. Kaljottelijat ovat vaarattomia, eivät he kimppuun käy. Juominen yleisellä paikalla ei kauhistelemalla lopu, eikä se myöskään ole kylämme suurin ongelma, Toimiva Koivukylä – Toimari ry:n puheenjohtaja Liisa Kaikula näkee tilanteen.

– Meille tarjotaan 500–700 neliötä, joista kirjasto ottaisi mielellään kaikki, mutta asukastilakin on luvattu. Olisi hyvä, jos saataisiin tuhat neliötä. Silloin ei tarvitse olla erikseen nuorisotilaa, sillä sinne kaikki mahtuisivat. Olisi sellainen järjestö- tai toimintakeskus, johon kaupunki palkkaisi ammattiosaajia ja jossa järjestöt toimisivat, Kaikula haaveilee.

Onko Koivukylässä huumeita?

Toki tarjolla on, mutta niin on muuallakin. Lähistöllä asuvan varavaltuutettu Jari Jääskeläisen mielestä tilanne on pahentunut kahden viime vuoden aikana. Havukosken kasvatti, vasemmiston kuntavaaliehdokas Chau Nguyen sitä vastoin on sitä mieltä, että tilanne ei ole näin dramaattinen.

Kun kamaa on paljon kaupan, liikkeellä on vierastakin porukkaa. Kesällä suonensisäisiä aineita käyttävät piikittävät ulkona, talvella myös kirjaston tiloissa, erityisesti miesten vessassa.

Poliisin erityistarkkailu on siistinyt ostarin seudun.

– Piikittäjät ovat siirtyneet parkkipaikalle ja Havukoskelle, vasemmiston kuntavaaliehdokas Liisa Tilander kertoo.

– Tätä ongelmaa ei ratkaista poliisikontrollilla. Nuorilla pitää olla yhteistä tekemistä, yhteiset tilat. Syyt siihen, miksi juodaan ja käytetään päihteitä, ovat moninaiset, Arja Saunamäki sanoo.

– Jakelijat tässä pitääkin saada kuriin, sanoo huumeasiaa keskustelussa esillä pitänyt valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola.

Millainen paikka on Havukosken nuorisotalo?

Havukosken nutalle on Koivukylän ostarilta matkaa alle kilometri. Nuorilla on siellä huippupaikat, viihtyisiä tiloja, iso liikuntasali ja bändivarusteet. Tilaa on kaikkiaan 1 400 neliötä, jota päivisin käyttävät järjestöt, päiväkodit ja eläkeläisryhmät.

– Kun tämä Koivukylän huumejuttu on tuotu mediaan, voisi olettaa, että saataisiin yhdessä jotain aikaan, erityisnuorisotyöntekijä Juho Outavaara sanoo.

Näin onkin: Vantaan kaupungin virkamiehet ovat tarttuneet Koivukylän asioihin tehostetusti. Kaupunki on myös luvannut parantaa valaistusta ja ottaa asukkaat huomioon keskustan kehittämissuunnitelmassa.

– Nuorisotalolla käy monenlaisia nuoria. Noin puolet on maahanmuuttajataustaisia. On kilttejä ja sitten villimpiä. Nutalle ei tulla humalassa, ja harva enää polttaa tupakkaakaan. Arvioni on, että huumeidenkäyttäjät ovat etupäässä aikuisia, Outavaara sanoo.

– Pitäisi olla paikka, jossa myös yli 18-vuotiaat voisivat kohdata päihteittä, Nguyen sanoo.

Outavaara on samaa mieltä. Joka kunnassa nutan yläikäraja ei olekaan 18 vuotta.

– On yli 18-vuotiaita poikia, jotka tarvitsevat vielä paljon tukea. Jotkut heistä ovat elämänhallinnassaan ja käytännön taidoissaan vielä ihan lapsia.

– Pitäisikö nutan olla lauantaisin auki useammin kuin kerran kuukaudessa? valtuutettu Minttu Sillanpää kysyy.

Nyt nuta on auki kolmena iltana viikossa ja kerran kuukaudessa lauantaisin. Ne säästöt!

Valtuutettu Jussi Saramo miettii, miten nuorisoa tavoitettaisiin laajemmin. Pitäisikö sisäänpääsysääntöjä väljentää?

– Perjantain aukiolon ennaltaehkäisevä vaikutus on ehdottoman tärkeä juttu. Sitä ei kukaan aseta kyseenalaiseksi. Jos saisin valita, Walkers voisi jäädä Koivukylään ikuisiksi ajoiksi, Outavaara sanoo.

– Kirnu pitäisi saada ilmaiseksi järjestöille, jotka tekevät ”yli-ikäisten” kanssa töitä. Katutaidetta harmaille seinille. Ostari puhtaaksi. Ollaan menossa hyvin eteenpäin, Dahl ynnää illan puheita.

Mikä on Walkers-bussi?

Bussissa työskentelee nuoriso- ja sosiaalityön ammattilaisia yhdessä koulutettujen Walkers-vapaaehtoisten kanssa. Bussista voi ostaa kahvilatuotteita edullisesti, mutta ostopakkoa ei ole. Etuna on neutraalius. Se ei ole kenenkään omaa aluetta, vaan kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti.

Walkers-bussi kiertää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Se saatiin Koivukylään elokuun alussa. Lokakuun alussa bussi meni rikki. Ehkä se olikin onni onnettomuudessa, sillä Walkers on saanut toimia Koivukylässä pitempään kuin perinteiset kaksi kuukautta. Se avasi pop up -nuorisokahvilan monitoimitila Kirnussa ja on auki kolmena iltana viikossa. Walkers on Koivukylässä marraskuun loppuun asti.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton edustaja Vantaan kaupunginhallituksessa.