Kolhoosin kakara muistelee

Selfie

Jarkko Mänttäri, olet kirjoittanut joulukuussa ilmestyvän kirjan Kolhoosin kakarat. Mitä Kolhoosi ja Herrojen puoli olivat Valtion kivääritehtaan asuinalueella Jyväskylässä 1950-luvulla?

– Tehdas oli rakennettu jo 1920-luvun lopulla. Kun väkeä tuli lisää töihin, heille piti rakentaa asuintaloja. Kaupungin puolelle tuli kolme kaksikerroksista taloa ylemmille toimihenkilöille ja toiselle puolelle tehdasta rakennettiin viisi kolmikerroksista taloa työntekijöille ja alemmille toimihenkilöille.

– Varmaa tietoa en ole saanut, mutta ilmeisesti ohi kulkevat naapurikaupungin jätkät keksivät, että suljettu asetehdas ja kahden metrin korkuisella aidalla ympäröity asuinalue ovat kuin kolhoosi. Se on varmaan ollut ensin herja, mutta minä en ymmärtänyt, että nimitykseen sisältyy arvolatauksia.

Olivatko asunnot erilaisia Kolhoosissa ja Herrojen puolella?

– Kolhoosissa oli aina kaksi 51 neliön kaksiota ja niiden välissä 30 neliön yksiö. Kaksioissa asuvilla oli 1950-luvulla jopa seitsemän lasta, yhdeksän hengen perhe. Meillä oli asuntoalueen suurin perhe, yhdeksän lasta. Mutta meillä oli niin iso ikäero, että emme asuneet siellä yhtä aikaa.

– Herrojen puolella oli kolmen ja neljän huoneen asuntoja.

Minkälaisia tunnereaktioita kirjan tekeminen sinussa aiheutti?

– Tunnesiteestä kertoo se, että vaikka muutin pois vuonna 1963 vajaa 13-vuotiaana, on kaikki nämä vuosikymmenet säilynyt tunne siitä, että se oli hyvä paikka kasvaa ja elää. Kolhoosissa oli 99 asuntoa. Kun joskus kävelen sen läpi, niin pystyn vieläkin sanomaan, ketä missäkin asui.

– Kun synnyin, Kolhoosin viidessä talossa asui 194 lasta. Siinä oli kavereita. Silloin Valmet piti huolta paitsi työntekijöistään, myös heidän lapsistaan. Yhtiö piti viikon mittaisia kesäleirejä, järjesti asuntoalueelle leikkikentän ja palkkasi sinne puistotädin. Tehdas järjesti pyhäkoulun, pikkujoulun, vappuajelut, uudenvuoden ilotulitukset ja urheilukentät. Oli paljon yhteistä ja kaikki piti huolta toisistaan.

Miten Kolhoosissa nyt eletään?

– Jyväskylän nuorisoasunnot -yhdistys lunasti asunnot ja kunnosti ne. Nyt ne ovat nuorten ensiasuntoja. Kuvaa ajan muutosta, että silloin siellä asui yhdeksänhenkisiä perheitä, nyt kaksioissa asuu kaksi nuorta, jotka lähtevät etsimään tilavampaa, kun heille tulee lapsi.

Milloin kirja julkistetaan?
– Lauantaina 10. joulukuuta tehtaan entisessä ruokalassa. Sinne on ilmoittautunut jo yli viisikymmentä entistä kakaraa. Minulle voi ilmoittautua osoitteeseen jamanttari@gmail.com tai puhelimella 040-5865760.