Entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen ja Suomen Senioriliiton ajama kansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamisesta jätettiin eduskuntaan torstaina. Aloitteessa Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi on lähes 85 000 allekirjoitusta.
Kiljunen ja aloitteen allekirjoittajat esittävät työeläkeindeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Nykyisin maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä, jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Aloitteessa esitetään palkkatason muutoskertoimen nostamista 1,0:aan.
”Nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa. Eläkkeensaajien tulot ovat jääneet ansiotulojen kehityksestä jälkeen”, aloitetta perustellaan. Aloitteen mukaan taitetun indeksin seurauksena eläkkeiden kasvu on ollut lähes puolet hitaampaa kuin palkkojen kehitys. Vuosina 1995–2014 palkkatason nousu oli 88 prosenttia ja työeläkkeiden 46 prosenttia. Vuonna 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 prosenttia palkoista, vuonna 2014 reaalisesti enää 47 prosenttia.
”Palkkatasoindeksi takaa sen, että palkkojen noustessa myös eläkkeet nousevat. Jos palkat eivät nouse eivät nouse eläkkeetkään”, aloitteessa todetaan.
Eläkemaksut 35 prosenttiin?
Harvaa kansalaisaloitetta on vastustettu jo etukäteen niin paljon kuin Kiljusen. Keskeinen kiista koskee sitä, miten nykyinen eläkejärjestelmä kestäisi muutoksen.
Aloitteessa kustannuksia pidetään marginaalisina. Yhden vuoden eläkemenot nousisivat runsaalla 300 miljoonalla eurolla. Eläkerahastoissa varoja on 183 miljardia, joten indeksiuudistuksen hinta olisi vain 0,18 prosenttia eläkerahastojen pääomasta ja 2,6 prosenttia niiden tuotosta, laskevat aloitteen tekijät.
Kaikki eläkeasiantuntijat ovat eri mieltä. Esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin ja Työeläkelaitosten liiton yhteistyössä toteuttaman aineiston mukaan eläkerahastot olisi aloitteen toteutuessa käytetty loppuun vuonna 2060, kun nyt parikymppinen nuori on 64-vuotias.
Rahastojen ehtyessä vaihtoehtoina olisivat esimerkiksi eläkkeiden leikkaaminen 30 prosentilla tai eläkemaksujen nostaminen jopa 35 prosenttiin palkasta. Nykyiset eläkeläiset ovat töissä ollessaan maksaneet eläkemaksuja keskimäärin 10–15 prosenttia palkastaan. 35 prosentin maksutaso olisi kohtuuton sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Eläkeläisköyhyyteen tehoaisi parhaiten takuueläkkeen ja kansaneläkkeiden korottaminen. Työeläkeindeksin muuttamisesta suurimman hyödyn saisivat ne, joille on karttunut suuri työeläke. Tämä johtaisi entistä suurempaan tuloerojen kasvuun eläkeläisten keskuudessa, Allianssi ja Tela toteavat.
Aloitetta vastustavat työmarkkinaosapuolet, nuoret ja opiskelijat, eläkeala, tutkijat sekä lähes kaikki eläkeläisjärjestöt. Puolueistakaan ei ole löytynyt kannatusta, kiteyttää Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.
Hän ei pidä kansalaisaloitteen allekirjoittajienkaan määrää suurena kun ottaa huomioon, että Suomessa 1,5 miljoonaa eläkeläistä.
lehti 