Kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Hanna Sarkkinen perää uudenlaista valtion omistajapolitiikkaa. Viisaalla omistajapolitiikalla voidaan kehittää ja nykyaikaistaa taloutta ja tukea uusien alojen ja innovaatioiden syntyä.
Eduskunta käsittelee valtion omistajapolitiikkaan liittyvää lainsäädäntöä maanantaina.
– Tarvitaan fiksua, aktiivista ja suomalaista työtä tukevaa omistajuutta. Kun valtio toimii sijoittajana ja omistajana, ei sen pidä heittäytyä äänettömän yhtiömiehen rooliin, vaan käyttää omistajan valtaa suomalaisten työpaikkojen synnyttämiseksi ja säilyttämiseksi. Valtio-omisteisten yhtiöiden on myös näytettävä suuntaa yritysvastuun kantamisessa esimerkiksi työehdoissa, veroraportoinnissa ja ympäristöasioissa, Sarkkinen toteaa.
Miksi kehitysyhtiöön?
Hallitus aikoo siirtää 2,4 miljardin euron edestä valtion omistuksia perustettavaan Vake-kehitysyhtiöön. Sarkkisen mukaan kehitysyhtiölle ei ole osoitettu todellista tarvetta, eikä sen käyttötarkoitus ole selvä. Hallituksessa omistajapolitiikasta vastaa pääministeri Juha Sipilä.
– On epäselvää, miten esitetty kehitysyhtiö Vake Oy edistää fiksua omistajuutta. Mitä sellaista kehitysyhtiö voi tehdä, mitä ei jo nykyisellä valtio-omistusten rakenteella pystyisi tekemään?
Sarkkinen on huolissaan demokratian heikentymisestä ja päätösten avoimuudesta. Päätökset valtion omistuksista siirtyvät yhden askeleen kauemmas eduskunnan suorasta ohjauksesta. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto ja lainsäädännön arviointineuvosto ovat kiinnittäneet huomiota kehitysyhtiöjärjestelyn epäselvyyteen ja eduskunnan päätösvallan kaventumiseen.
– Ehdotettu omistajapolitiikan parlamentaarinen neuvottelukunta ei ole riittävä, koska se on vain keskustelufoorumi vailla päätösvaltaa.
Tuleeko pelkkä myyntiyhtiö?
Sarkkisen pelkona on, että kehitysyhtiöjärjestely on yksi askel siihen suuntaan, että hallitus myy strategisesti tärkeitä tai taloudellisesti järkeviä omistuksia ideologisista syistä enemmän kuin olisi perusteltua.
– Mistä tiedämme, ettei kehitysyhtiöstä tule pelkästään omistusten myyntiyhtiö?
– Tuottavaa valtio-omistusta ei ole perusteltua laittaa lihoiksi tilanteessa, jossa omistusten tuotto on paljon korkeampi kuin vallitsevat lainakorot. Tällä hetkellä valtio saa lainaa miinuskorolla, eikä sen aktiivinen osallistuminen elinkeinorakenteen muutokseen ole kiinni myyntituloista. Viime vuonna valtioenemmistöisten yhtiöiden osinkotuotto oli 6,1 prosenttia ja osinkoja tuli yhteensä 1,6 miljardia. Lypsäviä lehmiä ei kannata teurastaa.
Sarkkinen vaatii, että hallitus antaa eduskunnalle kattavan selvityksen kehitysyhtiön todellisesta tarpeesta ja käyttötarkoituksesta.
– Avoinna on paljon kysymyksiä. On epäselvää, miten uusi yhtiö tulee toimimaan. Sitä koskevat osakeyhtiönlain mukaiset vastuut ja velvoitteet. Mikä tulee olemaan kehitysyhtiön hallituksen ja maan hallituksen välinen suhde, jos tosiasiallisesti valtaa käyttää Sipilä, mutta vastuu päätöksistä on osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksella?
uutiskirje 
